4. Lapsi, metakognitio ja oppiminen

• Ennen kuin lapsi siirtyy varsinaiseen koulutukseen, hän oppii monia perusvalmiuksia, tietoja ja taitoja vuorovaikutuksessa ympäristön ja muiden ihmisten kanssa sekä itse tutkien ja kokeillen
• Se. millä tavalla oppiva lapsi ajattelee, tulkitsee ja työstää opittavaa eli minkälaisia toimintatapoja, strategioita hän käyttää, määrää paljolti sen, mitä hän oppii
• Lapsen motivoituneisuus ja tavoitteisuus säätelevät myös voimakkaasti oppimista
• Lapsen metakognitio alkaa kehittyä, kun lapsi oppii vähitellen tarkastelemaan ja ohjaamaan omia ajattelu- ja tiedonkäsittelyprosessejaan

http://www.funfrank.com/funny-child-lifter-can-you-do-like-this/

                                       

Pienten lasten valmiudet ja varhaiset kokemukset

• Vauvojen ajattelutoimintojen kannalta tärkeä kehitys alkaa jo äidin kohdussa ja jatkuu kiivaana syntymän jälkeen
• Jo paljon alle 7-vuotiaat lapset ovat monelta osin strategisesti taitavia sekä tietoisia psyykkisistä tapahtumista ja niiden vaikutuksesta käyttätymiseen
• Hyvin nuoret lapset nähdään nykyään huomattavasti taitavampina kuin 20 vuotta sitten
• Erilaiset yritykset muistaa ja ratkaista jotain ongelmaa tarjoavat kokemusalustaa lapsen metakognition kehittymiselle (esim. esineen piilotus lapsen nähden ja viiveen jälkeen sen palauttaminen tutkijalle)
• Ennen kuin lapset koulussa kohtaavat tilanteen, jossa edellytetään kirjoitetun kielen ymmärtämistä, ovat monet heistä jo yleensä hankkineet hyvän joukon kielellistä sujuvuutta tilanteissa, joissa viestintä tapahtuu puheen välityksellä.
• Lukemisessa tarvittavien ymmärtämistaitojen kehittyminen tarjoaa hyvän esimerkin varhaisten, sosiaalisesti jaettujen kokemusten merkityksestä lapsen ajattelun kehittymiselle.

https://thatmakestwo.wordpress.com/tag/funny/page/4/

Lapsen ja aikuisen rakentava vuorovaikutus:
- lukutuokiot
-yhteiset leikkihetket
-pelit
-askartelu
-filmien katselu
-luontoretket yms.
→ Yhteisessä puuhailussa myös lapsen tietoisuus ja tieto omasta itsestään kehittyy sitä mukaa,                    kun hän oppii tarkkailemaan omia toimintojaan.
               

http://tysonadams.com/tag/sleep/

• Metakognitiiviset kokemukset ovat tietoisia kokemuksia, jotka ovat sekä kognitiivisia että tunneperusteisia.
• Pienet lapset eivät useinkaan täysin ymmärrä näiden kokemusten synnyttämää epäilyä ja epävarmuutta→ ongelmia omien ymmärtämättömyyden tunteiden kanssa

Lapsen ymmärry oman mielen toiminnasta

• Ensimmäiset metakognitiiviset kokemukset syntyvät lapsen tarkkaillessa muiden ihmisten käyttäytymistä
• Lapsi joutuu tarkastelemaan oman toimintansa tarkoitusta yrittäessään ymmärtää toisten ihmisten toiminnan tarkoitusta
• Vähitellen nämä ajatteluprosessit koetaan mielensisäisiksi tiloiksi, joista lapsi kehittyessään muodostaa oman metakognitiivisen tietonsa
• Sosiaaliset vuorovaikutustilanteet, joissa on ohjattu tiedostamaan omaa toimintaansa, auttavat lasta vahvistamaan tietoa omasta ja muiden ihmisten tiedonkäsittelystä
• Metakognition ensimmäisiä ilmenemismuotoja on lapsen pyrkimys tehdä itsensä ymmärretyksi.  → Lapsi tehostaa tällöin viestintäänsä muuntamalla toimintaansa ja kielellisiä ilmaisujaan sekä tarkkailee sitten tästä saamaansa palautetta
• Tärkeä kehityksellinen siirtymä mielen käsitteellistämisessä 3-4 vuoden iässä, jolloin ymmärrys oman ja toisten toiminnan tavoitteellisuudesta alkaa sisäistyä
• Metakognitiivinen tieto voi olla esim.

     1. tietoa itsestä ja muista ihmisistä toimijoina ja ajattelijoina
     2. tietoa erilaisten tehtävien ja tilanteiden vaikutuksesta omaan toimintaan
     3. tietoa eriaisten toimintastrategioiden käyttötarkoituksista

• Vähitellen lapsen pitäisi alkaa ymmärtää näiden eri tekijöiden vaikutuksia toisiinsa ja edelleen niiden yhteisiä vaikutuksia kognitiivisiin prosesseihin→ taito säädellä omaa toimintaa
• Kun metakognittivinen tieto alkaa sisäistyä ja liittyä omaan toimintaan, lapsen mahdollisuudet ohjata stretegisesti omaa toimintaansa (esim. oppimista) lisääntyvät

http://yaznisketches.wordpress.com/2012/07/13/its-tgif/

Itsesäätely osana oppimistaitojen kehittymistä

• Lapsen tehokaan ja tavoitteellisen oppimisen kannalta tärkeää on itsesäätely eli kyky ohjata omaa älyllistä toimintaa (suunnittelemalla, valvomalla, ohjaamalla tai tarvittaessa korjaamalla)
• Taitavat oppijat eroavat muista erityisesti taidoissa valvoa ja säädellä omaa älyllistä toimintaansa
• Lapsilla, joiden oppimisessa on ongelmia, on paljon vähemmän kokemuksia tilanteista, joissa tarvitaan kognittivisia prosesseja→ he eivät ole oppineet tiedostamaan älylliseen toimintaansa liittyviä strategioitaan ja siksi ne ovatkin usein tehottomia tai jopa kehittymättömiä
• Kehitysvammaisilla lapsilla korkeamman tason toiminnanohjauksessa puutteita (toiminnan suunnittelu, tavoitteellisen toteuttamisen osatoiminnot)
• Itsesäätelyä voidaan vaalia ja kehittää kaikilla lapsilla, ei vain taitavien "ominaisuus"
• Taitava oppija:

1. pyrkii jatkuvasti tunnistamaan ja määrittelemään eteen tulevia tehtäviä, vaatimuksia ja omia pyrkimyksiään
2. kykenee sopeutumaan toimintaansa luontevasti tavoitteiden mukaisesti
3. tarkistaa toimintansa tuloksia

http://donpk.com/hd-wallpapers/funny-cute-baby-pictures-hd-wallpapers-collection-2013/attachment/lovely-baby-pictures-collection-2013

Esimerkkinä kielelliset taidot ja lukemaan oppiminen

• Luku- ja kirjoitustaidon alkuopetuksessa painottuvat perinteisesti sanantunnistaminen ja oikeinkirjoitus
• Ennen kouluikää tai heti koulun alussa tapahtuva näihin valmiuksiin vaikuttaminen tukee tärkeällä tavalla varsinaista koulussa tapahtuvaa lukemaan ja kirjoittamaan oppimista
• lukemaan oppiminen→ sanavaraston laajeneminen→ luetun ymmärtäminen
• Matteus-efekti: Nopean ja hyvän alun lukemisessa saaneet jättävät niin tiedollisesti kuin taidollisestikin jälkeen niitä, joiden lukeminen on lähtenyt kankeasti liikkeelle
• Lapsen myöhemmän kehityksen kannalta on haitallista, jos puhutun ja kirjoitetun kielen ymmärtämisen kehittyminen jää esi- ja alkuopetuksen ulkopuolelle
• Lasten ymmärtämistaitoihin onkin tärkeää kiinnittää huomiota jo päiväkodissa ja esiopetuksessa
• Ymmärtämisen valvonta: oman ymmärtämisen tason arviointi ja säätely
• Lapselle tulisi kehittyä ajatus siitä, että tekstien kuuntelemisen ja lukemisen kautta avautuu rikas kokemuksen ja tiedon maailma

http://favim.com/image/459932/

Oppimis- ja ajattelutaitojen tukeminen varhaislapsuudessa

• Lapsen kehityksen kannalta on olennaisen tärkeää, miten aikuinen yhteisissä vuorovaikutustilanteissa ohjaa lapsen ajattelua esimerkein ja vihjein sekä mallittamalla, selittämällä tai palautetta antamalla
• Se, miten lapsi oppii ohjaamaan älyllistä toimintaansa, on yhteydessä siihen, millä tavalla hän on tiedostanut ja miten häntä on ohjattu tiedostamaan omaa ajatteluaan (esim. erilaisissa arkipäivän ongelmanratkaisutilanteissa)
• Oppimistaitoja ja metakognitioita voidaan opettaa ja harjaannuttaa
• Saadakseen riittävästi tietoa ja luottamusta oman älyllisen toimintansa ohjaamiseen, lapsi tarvitsee paljon erilaisia toiminta- ja oppimiskokemuksia (mekaaninen lukeminen vrt. keskusteleva lukeminen)
• Oikeanlaisessa ympöristössä ja sopivalla tavalla tuettuna myös kehitysvammaiset lapset kykenevät omaksumaan metakognitiivisia taitoja ja muuta korkeampaa toiminnanohjausta, kuten oman toiminnan suunnittelua ja organisointia
• Päiväkodeissa ja esiopetuksessa on mahdollista tietoisesti ja systemaattisesti tukea ja ohjata lapsen ajattelua ja taidollista kehitystä erilaisissa toimintatilanteissa (esim. askartelu-, leikki- ja lukutuokiot)
• Koulun tarjoama opetus viimeistään tarjoaa jokaiselle lapselle runsaasti uusia ja erilaisia oppimistilanteita, joiden avulla lapsi kykenee vähitellen muodostamaan käsityksen omasta toiminnastaan ja kyvyistään sekä yleisemmin itsestään oppijana

http://archive.bebo.com/Profile.jsp?MemberId=8620520

Lähde
Pihlaja, P. & Viitala, R. 2004. Erityiskasvatus varhaislapsuudessa. Helsinki: WSOY.

Henrika