Afasia

afasia tarkoittaa kehittyneen kielellisen kyvyn menetystä tai kielelliskognitiivisten toimintojen häiriötilaa

    -johtuu vasemman aivopuoliskon verenkiertohäiriön aiheuttamasta aivokudoksen vauriosta

    -a= puuttuminen, fasia= puhe

sujuvia afasioita

    -anominen afasia -> audioverbaalinen muistihäiriö

    -konduktio afasia -> tahdonalaisuus ja ymmärrettävyys heikentyneet

    -transkortikaalinen sensorinen afasia -> sananmerkitysjärjestelmä hajonnut

    -Wernickken afasia -> äännejärjestelmä hajonnut

    -globaali afasia

    -Brocan afasia -> liikesarjojen joustavuus alentunut

    -isolaatioafasia

    -transkotikaalinen motorinen afasia -> aloitteellisuus ja suunnitelmallisuus heikentynyt

Yleisimmät syyt

-aivoinfarktit

-iskeemiset infarktit

    - yleisintä eläkeikää lähestyvillä miehillä

-aivoverenvuoto

    -yleisintä nuorilla

Oireet

-kielellinen ajattelu ja toiminnan kielellinen ohjaus heikentyneet

    -spontaani puhe ja kirjoittaminen niukkaa

-siirtyminen äänteestä ja sanasta toiseen vaikeutunut, puheilmaisu ja kirjoittaminen jähmeää ja takertuvaa

-äänteet ja kirjaimet sekaantuvat, puheen ymmärrettävyys heikentynyt, toistaminen vaikeutunut

-puheen ymmärtäminen heikentynyt, nimeäminen vääristynyttä, ilmaisut vaikeasti ymmärrettäviä, sananlöytämisvaikeus

-kielellisten rakenteiden ymmärtäminen vaikeaa, käsitteiden ymmärtäminen ja käyttö epätarkkaa

-muistin, tarkkaavuuden ja keskittymiskyvyn puutteet

-havaintotoimintojen häiriöt

-tunne-elämän muutokset -> masennus

-psyykkiset oireet (väsymys, ärtyvyys, ahdistuneisuus ja itseluottamuksen puute)

Kuntoutus

Kuntoutumisen neljä osaprosessia

1)spontaani paraneminen (2vk-3kk)

2)kuntoutuminen oman toiminnan kautta

3)järjestetty kuntouttaminen

4)sopeutuminen muuttuneeseen toimintakykyyn

-fysio- ja toimintaterapia

-puheterapia

-neuropsykologinen kuntoutus

-sopeutumisvalmennus

-nuorille kasvatuksellista ja ammatillista kuntoutusta

-pace-menetelmä (kommunikaatiotaitojen vahvistaminen)

-vahvistetaan alueita, jotka ovat parhaiten säilyneet

-kuntoutuksen apuna kommunikaattori ja kuvakommunikaatio

Ryhmä2

Oppimiskäsitys:

-          Opetussuunnitelma oppimiskäsityksessä oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus.

-          Oppiminen tapahtuu erilaisissa tilanteissa tavoitteellisena opiskeluna:

o   Itsenäisesti

o   Opettajan ohjauksessa

o   Vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa

-          Opittavana uudet tiedot ja taidot sekä oppimis- ja työskentelytavat elinikäisen oppimisen välineinä.

-          Oppiminen on yksilöllistä ja yhteisöllistä toimintaa

-          Seurausta aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta

-          Vaikuttaa oppilaan aiemmin rakentuneet tiedot, motivaatio, oppimis- ja työskentelytavat

-          Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen pitää kiinnittää huomiota

-          Oppiminen avaa uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria, kulttuurin sisältämiä merkityksiä ja osallistua yhteiskunnan toimintaan

Oppimisympäristö:

-          Tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysistä ympäristöä, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuu

-          Fyysinen oppimisympäristö:

o   Koulun rakennukset ja tilat

o   opetusvälineet ja oppimateriaalit

o   muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto

o   Opiskelutilat ja –välineet suunnitella niin, että mahdollistavat monipuoliset opiskelumenetelmät ja työskentelytavat.

o   Työvälineet ja materiaalit sekä kirjastopalvelut niin, että mahdollistavat aktiivisen ja itsenäisen opiskelun

o   Pitää mahdollistaa myös nykyaikaisten tietoverkkojen ja sen välineiden käyttämisen

o   Esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota

-          Psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön vaikuttaa yksittäiset oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät ja vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät.

-          Pitää tukea oppilaan kasvua ja oppimista

-          Fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen

-          Tukea uteliaisuutta, itseohjautuvuutta, oppimismotivaatiota ja aktiivisuutta

-          Ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan toimintaansa

-          Tavoitteena avoin, rohkaiseva, kiiretön ja myönteinen ilmapiiri

o   Vastuu ylläpitämisestä opettajilla ja oppilailla

 

 

3.3 Toimintakulttuuri

= Koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet, kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu (+juhlat, teemapäivät, tapahtumat)

toimintakulttuuri --> kasvatus --> opetus --> oppiminen

-tavoitteena kasvatus ja opetustyön tavoitteiden saavuttaminen

-oppilaiden mahdollisuudet vaikuttaa

 

3.4 Työtavat

- oppiaineelle ominaiset menetelmät

     --> tuetaan ja ohjataan oppimista (+elämykset ja leikki)

                -tieto- ja viestintätaidot

-työtapojen valinnan perusteet:

   - oppimisen halun virittäminen

   - vuorovaikutuksessa oppiminen, soveltamistaidot ym.

   - vastuunkantaminen

 

-tytöt ja pojat, yksilölliset erot ja taustat

 

 

Viittomakieliset

-oppimistavoitteet ovat samat kuin muilla, mutta sovelletaan  viittomakielen kulttuuriin sopivaksi

-viittomakielen apuna/rinnalla käytetään suomea/ruotsia kirjoitettuna ja luettuna kielenä

-tavoitteena vahvistaa viittomakielisen identiteettiä ja nostaa vähemmistö samalle tasolle sekä korostetaan omaa kulttuuria, mutta opetetaan myös enemmistön kulttuuria ja sovitetaan ne yhteen

 

Maahanmuuttajat

-opetuksessa otetaan huomioon taustat, mm. maahanmuuton syy ja oleskeluaika sekä aikaisempi oppimishistoria ja kasvatus- ja opetusperinteet

-opetuksessa tuetaan oppilaan  mukautumista uuteen kulttuuriin

-kotoutussuunnitelma voidaan sisällyttää opetussuunnitelmaan

-huoltajien kanssa toimittaessa tulee ottaa huomioon heidän oma kulttuuri ja tutustuttaa suomalaiseen koulutuskulttuuriin ja tapoihin

-oppilaan ja huoltajien tietämystä  eri kulttuurista ja elämäntavoista voidaan hyödyntää opetuksessa

Oppilaanohjaus

-tukee oppilaan kasvua

-edistää koulutyötä ja lisää hyvinvointia

-edistetään oppimisvalmiuksien kehittämistä

tärkeimmät tavoitteet:

    -oppii itsenäisyyteen, vastuullisuuteen ja itsetuntemukseen

    -oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja

-vuosuluokilla 1-2 oppilas ohjataan suhtautumaan vastuullisesti koulutyöhön ja käyttämään monipuolisia työtapoja


- vuosiluokilla 3-6:
     -itsenäistyminen, vastuullisuus
     -ainevalinnat
     -yhteistyö, huomioonottaminen, monipuoliset työtavat
     -muun toiminnan yhteydessä, tarvittaessa varataan oppitunteja
     -myös henkilökohtaista ohjausta

-vuosiluokat 7-9:
      -luokkamuotoinen ohjaus
      -henkilökohtainen ohjaus (mahdollisuus keskustella, elämäntilannekysymykset ym.)
      -pienryhmäohjaus (yhteisöllisyys, asioiden käsittely, muiden tilanteet)
      -TET; työelämääntutustuminen (aidot ympäristöt, kokemukset)

-ohjaus-, neuvonta- ja tietopalvelut

 

 

Oikeus oppimiseen ja iloon

Esiopetuksen opetussuunnitelmatyöryhmän puheenjohtaja Arja-Sisko Holappa kirjoittaa 27.9.2013 ilmestyneessä blogikirjoituksessaan esiopetuksen oppimisen oikeudesta ja ilosta. Holappa kertoo lasten opiskelevan eskarissa mielellään ja vanhemmat pitävät esiopetusta merkittävänä ja sen laatua hyvään viime vuonna ilmestyneen arviointitutkimuksen mukaan.
Eskareissa toiminta on monipuolista ja toivottavasti tämä monipuolisuus, leikin kautta oppiminen ja tekemisen meininki jatkuvat myös tulevaisuudessa, Holappa miettii.
Holappa kertoo, että nyt tekeillä olevat esiopetuksen perusteet korostavat muun muassa lasten osallisuutta. Näiden toteuttamiseksi tarvitaan opettajien osallisuutta, mahdollisuutta pohtia oman työn periaatteita yhdessä kollegoiden kanssa.


Olemme samaa mieltä Holapan kanssa. On tärkeää, että esikouluopetus on mukavaa ja monipuolista. Esikoulu antaa hyvät lähtäkohdat koulun aloittamiseen, kun päivät ovat jo esikouluaikana rytmitetty tietyllä tavalla – ikään kuin lukujärjestyksessä. Jo esikoulussa aloitetaan kirjainten opettelu erinäisten leikkien avulla ja lapsille juuri tämä leikkiminen onkin tärkeää mielenkiinnon ylläpitämisen vuoksi. Esikoulussa tutustutetaan myös perustaitoihin, kuten ryhmätyöskentelyyn ja hiihtoon. Esikoulussa voi myös tutustua jo etukäteen tuleviin luokkalaisiin, mikä helpottaa koulumaailmaan siirtymistä.


Lähteet:

Holappa Arja-Sisko. 2013. Oikeus oppimiseen ja iloon. OPS 2016. Blogikirjoitus 27.9.2013. Luettu 2.12.2013. http://www.oph.fi/ops2016/blogi/103/0/oikeus_oppimiseen_ja_iloon



Henrika & Johanna

Luku 2 Opetuksen järjestämisen lähtökohdat

Perusopetuksen tehtävä:

• tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus
• antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa
• lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa
• tukea jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä
• siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle
• kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista
• lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista
• kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti
• luoda uutta kulttuuria
• uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja

- Perusopetuksen on annettava valmiuksia jatko-opintoihin, mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen sekä terveen itsetunnon kehittymiseen 

Perusopetuksen rakenne:

• opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus
• opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon välisille osioille
• kaikkien osioiden lopussa on oppilaan hyvän osaamisen kuvaus

- Vuosiluokkien 1-2 opetuksen erityinen tehtävä kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten

- Vuosiluokkien 8-9 opetuksen tehtävänä ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä

SAAMELAISET

• alkuperäiskansa, jolla on oma kieli ja kulttuuri
• osalle oppilaista saamen kieli on opetuskieli ja osalle kieltä opetetaan vieraana kielenä
• opetuksen tavoite, että oppilas on perusopetuksen suoritettuaan tietoinen omista juuristaan, kulttuuriperinnöstään, eri saamen kielistä, kulttuurialueista sekä saamelaisryhmistä
• opetuksen tulee tukea oppilaiden samaistumista kansalliseen kulttuuriperintöönsä ja yhteenkuuluvuutta eri maissa asuvien saamelaisten kesken
• opetuksen rerussina käytetään lähiympäristöä, sukuyhteisöä, saamenkielistä mediaa sekä aktiivisia yhteyksiä muille saamelaisalueille

ROMANIT

• romanioppilaiden opetuksessa huomioitava Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä
• romanikielen opetuksen tulee edistää kaksoisidentiteetin muodostumista ja lisätä koulunkäynnin laatua
• opetuksen edistettävä romanioppilaiden oman historian ja kielen tuntemusta sekä tietoisuutta romaneista yhtenä koko maailman ja Euroopan merkittävistä vähemmistöistä
• opetuksessa hyödynnetään lähiympäristöä, sukuyhteisöä ja romanikielistä mediaa

OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT

1. Ihmisenä kasvaminen
   - päämääränä tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä
   - tavoitteena luoda yksilöllisyyttä ja tervettä itsetuntoa tukeva ympäristö + kasvuympäristö, joka tukee tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä

2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
   - päämääränä auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta
   - löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä
   - kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen

3. Viestintä ja mediataito
   - päämääränä kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja
   - edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä
   - kehittää median käyttötaitoja

4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
   - päämääränä auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmasta
   - kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia
   - luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille

5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
   - päämääränä lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta
   - perusopetuksen tavoitteena kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia

6. Turvallisuus ja liikenne
   - päämääränä auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia
   - opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen

7. Ihminen ja teknologia
   - päämäärä auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan
   - auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässä
   - opetuksessa kehitettävä koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä
   
   
   
   Lähteet:
   
   Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004
   (http://oph.fi/download/139848_pops_web.pdf)
   
   
   Henrika & Johanna
   

Somaattisesti ilmenevät häiriöt

1. Lasten syömishäiriöt 
-Somaattiset ja emotionaaliset tekijät yhdessä vaikuttavat syömishäiriöihin 
-Yhteiskunta ihannoi laihuutta, mikä lisää lihavien lasten masentuneisuutta ja ahdistus oireita
-Liian vähän syövät tai valikoivaa ruokavaliota käyttävillä lapsilla ja heidän vanhemmilla on ruokailutilanteissa enemmän ristiriitoja ja erimielisyyksiä
-Kouluikäinen huolissaan omasta painosta ja ulkonäöstä
Hoito:
-Perheen terve arki, säännölliset ruoka-ajat ja vanhempien esimerkki
-Vaikeissa tapauksissa perheterapia ja lasten prykiatrinen poliklinikka

2.Nuorten syömishäiriöt
-Oireyhtymiin liittyy vaihtelevan asteisesti fyysiset, psyykkiset ja sosiaalisen toimintakyvyn aleneminen ja puutteet
-Syömishäiriö on tilanne, jossa ruokaa ja ravinnonottoa käytetään tietoisesti muuhun kuin ravinnon tarpeen tyydyttämiseen.
-anorexia, bulimia
Hoito:
-Laihuushäiriön hoitoon tarvitaan aina erikoissairaanhoidon antama diagnoosi ja hoitoarvio
-Hoito jaetaan kahteen vaiheeseen
1.ravitsemustilan korjaaminen
2.psykoterapeuttinen hoito
-Jos häiriöön liittyy masentuneisuutta, psyykelääkkeitä annetaan helpottamaan ahdistuneisuutta

3.Psykogeeniset kivut
-Lapsilla erilaisia kiputiloja
-Somaattiset oireet saattavat liittyä myös depressioon ja erilaisiin ahdistushäiriöihin
-Psykogeenisiä kipuja ovat vatsakivut, päänsärky ja kasvukivut
Hoito:
Vatsakivut: tapauksesta riippuen voidaan käyttää sekä lapsen yksilöllistä psykoterapiaa tai perheterapiaa.
Päänsärky: psykosomaattinen oire on usein reaktio perheen tai koulussa ilmenneisiin stressitilanteisiin tai lapsen korkean vaatimustason ja kunnianhimoisiin tavoitteisiin. näiden käsitteleminen terapiassa helpottaaa oireita.
Kasvukivut: jos kipuihin liittyy masentuneisuutta tai ahdistusta, lasten psykiatriset tutkimukset ovat aiheellisia.

4.Unihäiriöt
-Neurlogiset tekijät vaikuttavat
-Lapsen ja vanhemman vuorovaikutusongelmat ja stressitekijät
-Esiintyy sekä kehityskriisien, psyykkisten häiriöiden ja stressin yhteydessä, mutta taustalla voi olla neuromuskulaarista epäkypsyydestä johtuvaa hengityshäiriötä
-Dyssomniat ovat unihöiriöitä, joissa unen määrä, laatu ja ajoitus on häiriintynyt
-Parasomnit ovat unihäiriöitä, joissa unen aikana esiintyy unissakävelyä, painajaisunia ja kauhukohtauksia, joiden aikana lapsi tai nuori ei yleensä herää
Hoito:
Yleisesti lapsen tai nuoren unihöiriöiden hoitomenetelmät ovat päiväohjelma ja rytmi sekä käyttäytymisterapiat, kehityspsykiatriset muodot ja yksilöpsykoterapia

5.Kastelu
Kuivaksi oppimisen vaiheet:
-Vastasyntyneen virtsarakko toimii automaattisesti
-Toisella ikävuodella lapsi pystyy jo tiedostamaan rakon täyttymisen mutta ei pysty estämään tyhjentymistä
-Neljän vuoden ikäinen osaa jo pitää housunsa ja vuoteensa kuivana
-Kuuden vuoden ikäisellä on neurologinen kypsyys virtsarakkonsa täydelliseen hallintaan.
Kastelua aiheuttavat tekijät:
1.perinnölliset tekijät
2.hidas elimellinen kasvu ja kypsyminen
3.neurologiset syyt
4.virtsatieperäiset syyt
5.psykososiaaliset syyt
6. muut syyt
Hoito:
Päiväkastelun hoito toteutetaan tavallisesti lastenlääkärin tai/ja lastenkirurgian avulla
-Psykiatrinen hoito: psykoterapia
-Oirekirjanpito
-Lääkehoito
-Hitaasti kypsyvän tulee itsenäistyä

6.Tuhriminen
-melkein kaikki lapset oppivat siistiksi kahden ja puolen vuoden ikään mennessä.
-luokitellaan oireen perusteella
1.suolen toiminnan kontrolli on puutteellista, eikä lapsi aina ole tietoinen tuhrimisesta
2.lapsi pystyy kontroloimaan fysiologista ulostamistapahtumaa, mutta ulostaa sopimattomiin paikkoihin esim. jonkin psykologisen stressin ilmetessä
3.tuhriminen johtuu ummetuksesta, ulostemassojen kertymisestä suolistoon ja sitä seuraavasta ohivaluvasta löysästä ulosteesta
Hoito:
-Mahdollisen ummetuksen selvittäminen hoito ruiskeilla, lääkkeillä ja runsaskuituisella ruokavaliolla
-Oppimisterapeuttinen ohjelma
-Vanhempien opastaminen
-Sairaalahoito
-Säännöllinen ja riittävän pitkäkestoinen seuranta

7.Nykimishäiriöt
-tahdotonta nopeaa toistuvaa rytmitöntä liikettä tai ääntelyä,joka on äkillistä ja ilmeisen tarkoituksetonta
-stressi pahentaa nukkuessa oireet häviävät
Neljä eri ryhmää:
1.tilapäinen nykimishäiriö
2.krooninen, motorinen tai vokaalinen nykimishäiriö
3.yhdistetty vokaalinen ja motorinen nykimishäitiö
4.epäspesifinen nykimishäiriö
-nykimishäiriöihin liittyy runsaasti itsetuntoon, perhe-elämään ja sosiaaliseen arvostukseen liittyviä ongelmia sekä koulun tai työsuorituksiin liittyvä vaikeus
Hoito:
-Tulee sisältää kasvatuksellisia sekä tukea antavia toimenpiteitä
-Psyykelääkkeet
-Psykoterapia
-Psykofarmaterapia


Lähde: Moilanen, I. Räsänen, E. Tamminen, T. Almqvist, F. Kumpulainen, K. & Piha, J. (toim.) 2004. Lasten ja nuorisopsykiatria. Helsinki: Duodecim.

Ahdistuneisuushäiriöt ja psyykkiset häiriöt pienillä lapsilla (tai jotain)

Pienten lasten häiriöt:
Jaetaan 7 pääryhmään
1) Trauman aiheuttama stressihäiriö.
 - Äkillinen yksittäinen tapahtuma, monien traumaattisten tapahtumien sarja, jatkuva stressi.
 - Oireina nukkumaanmenon vaikeus, pelot, aggressiivisuus ja leikin väheneminen.
2) Mielialahäiriöt
 - Jaetaan 6 alaryhmään: ahdistushäiriö, pitkittynyt surureaktio, masennus, emotionaalisen ilmaisun häiriö, sukupuoli-identiteetin häiriö ja kiintymyssuhteen deprivaatiohäiriö
 - Liittyvät varhaisen vuorovaikutuksen häiriöihin sekä kiintymyssuhteen ja hoivan puutteeseen
3) Sopeutumishäiriot
 - Selkeän tapahtuman aiheuttamat tilapäiset, suhteellisen lievät oireet (äidin meno töihin, hoitopaikan muutos)
 - Oireina alakuloisuus, kiukuttelu ja vakavuus
4) Säätelyhäiriöt
 - Vaikeuksia säädellä käyttäytymistään ja fysiologisia, sensorisia, motorisia sekä tarkkaavaisuuteen ja mielialaan liittyviä prosesseja
 - Lapsi voi reagoida ärsykkeisiin yliherkästi tai liian alireagoivasti ja kontroloida liikkeitään ja käyttäytymistään huonosti
5) Nukkumiskäyttäytymisen häiriöt
 - Sellaiset häiriöt, joissa ei ole muita oireita
 - Yökauhut, nukkumisen aloittamisen vaikeus ja unen ylläpitämisen hankaluus
6) Syömiskäyttäytymisen häiriöt
 - Lapsi ei säätele syömistään nälän tunteen mukaan, tai on vaikeaa saada syntymään normaali syömiskäyttäytyminen
 - Häiriön syntyyn vaikuttavat keskosuus, väärät ruokintatavat ja vähäinen vuorovaikutus
7) Vuorovaikutus- ja kommunikaatiohäiriöt
 - Jaetaan vakaviin, koko kehitystä häiritseviin häiriöihin ja lievempiin häiriöihin
 - mm. autismi, Aspergerin syndrooma, Rettin syndrooma ja disintegratiiviset psykoosit (??)

Pakko-oireinen häiriö
- Pakkoajatukset eli obsessiot & pakkotoiminnot eli kompulsiot (jatkuva käsien pesu yms.)
- Lievä muoto liittyy normaaliin kehitykseen ja esiintyy lähes kaikilla ihmisillä jossain vaiheessa
- Usein juuri obsessio johtaa kompulsioon
- Vaikeimmat häiriöt puhkeavat usein 7-8 vuoden iässä, sekä 90% on myös muita psyykkisiä häiriöitä, joista osaa jatkuu aikuisuuteen
- Enemmän pojilla
- Alttiuden oletetaan olevan geneettistä, ja saattaa olla kytköksissä Touretten syndroomaan
- Taustatekijöinä voi olla esim. aggressiivisiä tunteita ja kuolemantoiveita (kohdistuen esim. vanhempiin), jotka ovat niin ahdistavia, että ne on torjuttava
- Hoidetaan psykoterapialla, perheteterapialla, kognitiivis-behaviorisella terapialla sekä masennuslääkkeillä
- Hoitomuotojen yhdisteleminen on tehokkainta

Sisarkateus:
- Diagnoosia käytetään vain, jos keskimääräistä pitempää ja voimakkaampaa

Lapsuusiän sosiaalinen ahdistuhäiriö:
 - Varovaisuus vieraita ihmisiä kohtaan, sosiaalista pelkoa ja ahdistusta uusissa ja oudoissa tilanteissa
 - Diagnoosia käytetään vain kun pelot syntyvät varhaisvuosina, ovat epätavallisen voimakkaita ja sosiaalisen toiminnan kannalta ongelmallisia

Koulupelko
 -  Kohtuutonta pelkoa ja vaikutta käydä koulua. Liittyy usein ahsituneisuutta, syyllisyyttä ja masentuneisuutta
 - Nämä lapset ovat yleensä emotionaalisesti kypsymättömiä
 - Jos lapset ovat kasvaneet ahdistuneessa tai hemmottelevassa ja  kaiken sallivassa ilmapiirissä, he eivät ole oppineet kanavoimaan aggressiivia viettejään sosiaalisesti hyväksyttäviin ja rakentaviin toimintoihin

Paniikkihäiriö
 - Äkillisesti alkanut äärimmäinen pelko ja lähestyvän tuhon tunne
 - Hikoilu, hengityksen katkonaisuus, sydämentykytys, heikotus, tärinä ja vapina

Ahdistuneisuushäiriöt:
 Pelko-oireiset ahdistuneisuushäiriöt:
 - Yksittäiset pelot -> rajoittuvat erittäin tarkasti määriteltäviin tilanteisiin
 - Julkisten paikkojen pelko -> liittyy usein paniikkihäiriö, tilanteen välttäminen usein voimakasta
 - Normaalia pienillä lapsilla ja usein häviävät vanhetessa

Valikoiva puhumattomuus:
- Puhumaan kykenevä lapsi kieltäytyy puhumaan tietyissä sosiaalisissa tilanteissa, ei elimellistä puhevikaa
- Tyypillisesti puhuu kotona, mutta ei ulkopuolella.
- Oireilevat lapsukaiset ovat tyypillisesti ujoja, herkkiä, uutta pelkääviä, helposti masentuvia ja ahdistuvia, yms. (mutta usein kotona jopa vilkkaita)
- Yleisintä kouluun menon alussa
- Pitkäkestoinen traumaattinen mutismi alkaa psyykkisestä ja/tai fyysisestä traumasta. (yleisintä pakolaislapsilla)
- Liittyy myös muita oireita (kastelu, nykiminen jne.)
- Ei vakiohoitoa, monia eri terapian mutosia kokeiltu, yleisimmät käyttäytymisterapia tai psykodynaaminen terapia yhdistettynä perheterapiaan
- Tärkeää pysyä omalla luokalla
- Lääkehoitoa käytetty jossain määrin
- Varhainen diagnoosi tärkeä

Dissosaatiohäiriöt:
- Ahdistumisen muuttuminen fyysiseksi oireeksi
- Voimakkaita toistuvia traumoja (esim. seksuaalinen hyväksikäyttö)
- Konversiohäiriöt
- Somaattisia tai neurologisia oireita
- Sokeutta, halvaantumista, kouristuskohtauksia, kuuroutta, tunnottomuutta
- Oireilla ei elimellistä pohjaa
- Psykogeeninen amnesia
- Joihinkin henkilöihin tai tapahtumiin kohdistuva muistinmenetys
- Multippeli persoonallisuus
- Äkillinen vaihtelu useampien persoonallisuuksien välillä
- Psykoterapia, perheterapia, suggestiot. Ei juuri lääkehoitoa.

Hoitomuodot:

Pienten lasten hoito ja häiriöiden ehkäisy

 - Tärkein piirre on varhaisen vuorovaikutuksen osuus diagnosoinnissa sekä hoidossa
 - Tuen tulee olla perheen kanssa jaettu yhteistyöprosessi, jossa tavoitellaan parempaa ymmärrystä lasta ja lapsen tilannetta kohtaan
- Pikkulapsipsykiatrinen toiminta sisältää häiriöiden yksilökohtaista hoitamista, tapaus ja ryhmäkohtaisia opetuksellisia ja tukea antavia interventioita
- Hoidossa tärkeintä on varhaisen vuorovaiikutuksen tukeminen ja laadullinen parantaminen
- Vanhempi-lapsiterapiat jakautuvat pedagogis-käyttäytymisteoreettiseen vanhemmuuden ohjantaan sekä psykoterapeuttisiin äiti-lapsi ja isä-lapsi terapioihin
- Varhaisinterventiota tehdään riskiryhmille tai laajoille kohderyhmille riskien vähentämiseksi
- Yhteiskunnan toteuttama lapsipolitiikka, erilaiset instituutiot (neuvola, päiväkoti) perheisiin kohdistuvat toimet ja asennoituminen vaikuttavat konkreettisesti lapsen kehitykseen

Psykoterapia:
- Tärkein ahdistushäiriöiden hoitomuoto
- Vanhempien omaa psykoterapiaa suositellaan, jos he ovat itse ahdistuneita, ylisuojelevia tai heillä on psyykkisiä ongelmia
- Perheterapia pyrkii löytämään ja ottamaan käyttöön perheen omat positiiviset voimavarat sekä muuttamaan lapsen kasvun kannalta epäsuotuisia asetelmia
  - jos oireet eivät poistu, lapselle aloitetaan yksilöterapia

Oppimisterapeuttinen tilanneanalyysi:
- Jos esimerkiksi lapsi kokee saavansa erityishuomiota juuri oireillessaan ja jäävänsä vaille vanhempiensa kiintymyksenosoituksia ollessaan terve, on tälläinen tilanne omiaan ylläpitämään oireita

Osastohoito:
- Lastenpsykiatrinen osastohoito joskus tarpeen voimakkaimmin oireilevien lasten kohdalla
- Jo lyhytkestoinen osastohoito on omiaan lieventämään ahdistuneisuutta koko perheessä

Lääkehoito:
- Lääkehoitoa ei lapsille yleensä suositella, ellei ahdistuneisuuteen liity depressiivisyyttä, jolloin masennuslääkkeistä voi olla apua
- Vain vaikeimmissa tapauksissa ja rajoitetun ajan

                                         http://compassionatesleepsolutions.com/how-do-i-get-my-crying-baby-to-sleep/



Virtasen perhe joutui autokolariin Mirjamin ollessa 3-vuotias. Perhe selvisi vammoitta, paitsi isä joka päätyi pyörätuoliin, masentui ja alkoi hoitaa ongelmiaan alkoholilla. Humalassa ollessaan isä käyttäytyi väkivaltaisesti. Väkivaltaisten tapahtumien sarja laukaisi Mirjamissa trauman aiheuttaman stressihäiriön ja siddosiaatio oireita tunnottomuuden muodossa.

Mirjamilla alkoi esiintyä nukkumaanmenonvaikeutta ja heräili kesken yötä painajaisiin. Mirjami ei enää leikkinyt ja hän vaikutti passiiviselta ja häneltä puuttui itsesuojeluvaisto. Perheeseen syntyi pikkuveli, jota kohtaan Mirjami alkoi tuntea sisarkateutta ja käyttäytyi veljeään kohtaan aggressiivisesti. Äiti päätti hakea apua.

Perheen kanssa aloitettiin psykoterapinen perheterapia, mutta sillä päästiin vain hieman parempaan tilanteeseen, koska Mirjamin ongelmat olivat kehittyneet niin pahoiksi, sekä isä oli masentunut perheestä johtumattomista syistä. Äiti oli myös kokenut traumoja ja yritti parhaansa mukaan peitellä ongelmia. Perheen jäsenille aloitettiin yksilöterapioita. Mirjamin yksilöterapiaan kuului ratsastusta ja ponin hoitoa. Mirjamille annettiin myös suggestiivista hoitoa hypnoosin muodossa.

Perhe- ja yksilöterapian yhdistelmä alkoi tehota ja perheen elämä alkoi muuttua tasapainoisemmaksi. Isä meni vieroitushoitoon, alkoi pelata rullatuolirugbyä ja pääsi irti alkoholista tältä erää. Sisarkateus katosi luonnollisesti Mirjamin oireiden hävittyä. Mirjamilla oli kuitenkin pitkään tunnottomuutta, jonka takia hän useasti onnistui vahingoittamaan itseään. Lopulta Mirjami sai tuntonsa takaisin.

BEHAVIORISMI

Rovajoen koulussa vallitsee tyyni ja rauhallinen ilmapiiri. Ulkona kuitenkin myrskyää. Luokassa ovat jo Jori, Marketta, Ninja sekä Merja Sannan, Henrin ja Juhanan astuessa luokkaan. Senja ja Henna kiiruhtavat luokkaan viime minuutilla. Mirva-opettaja hymyilee paikalla oleville.

Muutaman minuutin kuluttua Katriina juoksee ovelle ja pyytää anteeksi myöhästymistään. Tuisku koputtaa oveen 10 minuutin kuluttua. Hän pahoittelee myöhästymistään ja selittää sen johtuneen ulkona vallitsevasta lumipyrystä. Mirva käskee myöhästyneiden leipoa seuraavaksi päiväksi pullat muulle luokalle.

Luokassa vallitsee syvä hiljaisuus Mirvan opettaessa. Mirva kysyy kysymyksen luentonsa pohjalta. Muutama oppilas viittaa laiskan rutiininomaisesti, mutta Marketta vittaa innokkaasti ja saa vastausvuoron. Hän vastaa täsmällisen oikein ja saa Mirvalta ylitsevuotavat kehut. Tuisku keskeyttää opetuksen kertoen painavan mielipiteensä asiasta. Mirva ei pidä tästä ja niinpä Tuisku jää kahvitauon ajaksi opettelemaan sosiaalisia taitoja.

Mirvan paasaamisen jälkeen otetaan oppikirjat esiin. Jorin jalka vipattaa jatkuvasti hänen tehdessään tehtäviä. Mirva alkaa systemaattisesti karsimaan tätä tapaa pois heittelemällä Joria kuminpalasilla. Mirva huomaa Hennan piirtelevän perhosia muiden opiskellessa rauhassa. Mirva uhkaa siirtää Hennan taidelinjalle. Juhana toteaa tähän: "Nimenomaan!"

Päivän lopuksi pidetään testi, jossa testataan päivällä opittuja asioita. Merja on tietysti taas paras ja saa palkinnoksi herkkukorin. Kirjan tiedoista poikkeavat vastaukset hylätään automaattisesti. Senja, Ninja, Henri ja Sanna jäävät kertaamaan tismallisia vastauksia koulun jälkeen. Mirva on vuoden kestäneellä ehdollistavalla opetustavallaan muokannut oppilaista virheettömästi toimivia robottimaisia ihmisolentoja.

Jyri, Hanna, Katariina, Johanna & Henrika

Mielialahäiriöt ja itsetuhokäyttäytyminen

Mielialahäiriöt

• Jakautuu masennushäiriöihin ja kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön
• Psykobiologinen perusreaktio, jota esiintyy läpi elämän
• ICD-10 -tautiluokitus (lievä, keskivaikea ja vaikea masennus)

• Masennuksen pääoireet: 1. Masentunut mieliala, 2. Kyvyttömyys mielenkiintoon, mielihyvään ja elämästä nauttimiseen, 3. Voimattomuus, väsyminen ja aktiivisuuden puute 
• Muita oireita mm. keskittymiskyvyn puute, itsetunnon heikkeneminen, syyllisyys, pessimismi, itsetuhoiset ajatukset, unihäiriöt, ruokahalun huonontuminen

    Vauvaikäisen masennus (0-3v.)

• Anakliittinen depressio (Spiz 1946)
• Vauvan kehitys pysähtyy tai taantuu
• Syynä hyvän himissuhteen katkeaminen ja/tai kiintymyssuhteen huono laatu (sekä syy, että seuraus)
• Pysyvästi surullinen, iloton ilme, runsas itku, tyhjä katse, ääntely vähäistä, unirytmissä ja ruokahalussa häiriöitä
• Sosiaalinen hymy ei kehity

    

    Leikki-ikäisen masennus (3-5v. )

• Alakuloisuus näkyy ärtyvyytenä ja levottomuutena
• Oireet näkyvät leikeissä: Ilottomuus, synkkyys, epäonnistuminen, tuhon ja kuoleman elementit
• Fantasiat epätoivoa vähentämässä, epätoivoa vaikea jakaa --> aggressiivinen, tuhoava käyttäytyminen
• Taantumusta, sosiaalisuus vähenee, "Kukaan ei halua leikkiä kanssani" -ajattelua
• Vanhempiin takertumista, eroahdistusta
• Somaattisia oireita (päänsärky, vatsakipu, paha olo)

    Kouluikäisen masennus (6-12v.)

• Ilmeet, eleet, leikit: menetystä, hylkäämistä, henkilökohtaista vahingoittumista, itsemurha ja kuolema esillä
• Koulussa alisuoriutumista
• Toverisuhteet, roolinvalintaa
• Motoriikka voi olla kömpelöä
• Ilmenee puheissa
• Useat psykosomaattiset oireet
• Itsemurhauhkaukset, -yritykset, myös onnistuneet itsemurhat

    Nuoren masennus (12-18v.)

• Vaikea erottaa nuoren muista kriiseistä, usein alidiagnosoidaan
• Huono itsetunto, epäsosiaalinen käyttäytyminen, päihteet
• Itsemurhayritykset, onnistuneet tapaukset yleistyviä
• Voi olla jatkoa lapsuusiän sairaudelle

    Hoito  

• Hoidot jaetaan kolmeen osaan:

    Biologiset hoidot:

•  masennuslääkkeet (ei suositella lapsille) ---> serotoniinin takaisinoton estäminen
• Aloitettava pienellä annoksella
• Kuukausia jatkettavaa käyttöä, jopa oireiden loppumisen jälkeen
• Maanisdepressiivisyyden esiintyminen suvussa otettava huomioon

    Psykologiset hoidot:

• Eri psykoterapian muodot
• Tuetaan lapsen tai nuoren persoonallisuuden kehitystä, käsitystä itsestä mahdollita muuttaa
• Ohella luovuusterapiaa, rentoutusta
• Huomioitava itsetuhoisuus hoitomuotoa suunniteltaessa

    Vuorovaikutusverkostoon liittyvä tuki:

• Perhe, koulu, päivähoito ja mahdolliset harrastusyhteisöt koetaan terapeuttisiksi verkostoiksi
• Itsetuntoa vahvistavaa, minäkäsitystä parantavaa

     Taustatekijät

• Geneettiset, neurobiologiset ja sosiaaliset tekijät

    Perinnölliset:

• Kaksos-, adoptio-, separaatio- ja sukututkimukset
• Psykiatriset häiriöt periytyvät useamman geenin avulla

    Neurobiologiset:

• Masentuneiden potilaiden välittäjäainejärjestelmässä todettu häiriöitä (serotoniini, noradrenaliini, dopamiini)

    Psykologiset:

• Persoona, vuorovaikutus ja ihmissuhteet

    Sosiaaliset:

• Sosiaalisten verkkojen heikkous tai puuttuminen, perheen ongelmat (talous, sairaus, työttömyys)

   

     Itsetuhokäyttäytyminen ja itsemurhat

• Tarkoittaa ajatuksia/tekoja, jotka johtavat itseen kohdistuvaan vahinkoon/kuolemaan
• Ilmenee esim. haluna tappaa itsensä, toimintana jota leimaa piittaamattomuus omasta itsestä
• Erityisesti lapsen ilmaisema halu tappaa itsensä on ympäristöä herättävä tekijä
• Hoito: Ennaltaehkäisy!! Hengenpelastaminen, kriisihoito/-terapia, yksilöterapia, yksilöpsykoterapia, perheterapia, lääkehoito (mikäli taustalla masennus)
• Hox! Itsemurhayrityksen uusimisvaara

    Kaksisuuntainen mielialahäiriö

• Masennus ja mielialan kohoaminen vaihtelevat henkilöllä enemmän tai vähemmän säännöllisesti
• Lapsena alkanut maanisdepressiivinen sairaus taudinkuvaltaan aikuisena alkavaa vaikeampi
• Hoito: Perheen lapsen tai nuoren tukeminen, yksilöhoidot, erityishoidot ja lääkehoito

   Evan Perry

• Vauvaisässä haasteellinen vanhemmilleen
• Haivaittiin autismin/aspergerin piirteitä
• Leikki-iässä aggressiivisuutta ja sopeutumattomuutta

• Esikouluikäisenä itsemurhasta puhuminen
• Itsemurhateema leikeissä
• 7-vuotiaana masennuslääkitys
• Sekä hyviä että huonoja kausia, fyysiset muutokset

• Koulussa 10-vuotiaana itsemurhauhkauksia ----> ensiapuun, josta psykiatriseen hoitoon
• Diagnoosina kaksisuuntainen mielialahäiriö
• Hoitomuotona myös terapiakeskus

• Nuoruusiässä paljon hyviä kausia (menestys koulussa & kaveripiirissä)
• Psykiatrin hoitoa jatkettiin lääkityksen ohella
• Hyvän kauden kestäessä ääkitystä vähennettiin, mikä johti vähitellen alakuloisuuteen ----> Itsemurha ikkunasta hyppäämällä

Lähde: Moilanen, I. Räsänen, E. Tamminen, T. Almqvist, F. Kumpulainen, K. & Piha, J. (toim.) 2004. Lasten ja nuorisopsykiatria. Helsinki: Duodecim.

Kuvat: http://www.jinni.com/movies/boy-interrupted/

http://cphpost.dk/news/national/survey-more-one-four-high-school-students-suffers-depression