12. toinen osio

Motorisen oppimisen ongelmat

• Arviolta n. 6 %:lla lapsista ongelmia motoristen taitojen oppimisessa
• Ongelmat voivat olla hieno- ja/tai karkeamotoriikassa, esiintyvät usein yhdessä muiden kehityksellisten häiriöiden kanssa
• Motorisen oppimisen ongelmia kutsutaan myös kehityksellisiksi koordinaation häiriöiksi, motoriikan kehityshäiriöksi tai kehitykselliseksi dyspraksiaksi
• Motorisen oppimisen ongelmien syntyyn uskotaan tämänhetkisen tietämyksen mukaan liittyvän raskaudenaikainen poikkeava kehitysmuutos
• Ongelmat voivat näkyä ensimmäisen elinvuoden aikana motoristen taitojen oppimisen viivästymisenä
• Tavallisesti vaikeudet näkyvät lapsen opetellessa monimutkaisempia motorisia taitoja

Miksi liikkeiden oppiminen on vaikeaa?

• Kaikkien liikkeiden oppiminen vaatii harjoittelua, oppimisen alkuvaiheessa toistot ovat tärkeitä
• ”Mikäli lapsi joutuu tekemään töitä taidon oppiakseen selkeästi ikäisiään enemmän, ja oppimisen vaikeus näkyy useissa eri taidoissa, kannattaa hänen oppimisen pulmia seurata tarkemmin.”
• Lapsella voi olla vaikeuksia toteuttaa liikevaiheita oikeassa järjestyksessä eli hänellä on sarjallisuuden vaikeuksia
• Liike koostuu useista pienistä osista muodostaen joustavasti etenevän liikkeiden sarjan eli liikemallin, lapsella voi olla vaikeuksia liittää näitä osia toisiinsa sulavasti ja oikea-aikaisesti

Vaikeus                Oppimistilanteessa                             Leikkitilanteessa

liikenopeuden       lapsi värittää nopeasti ja                      lapsi törmäilee usein ja

hallinta                  epäsiististi, lapsi kirjoittaa                    menettää tasapainonsa

                               hitaasti ja epäsiististi                            helposti, kaatuilee

voimankäytön       lapsi rikkoo kyniä ja repii                     pallon lyöntivoima liian

hallinta                   papereita, palikoilla                              kova, hiljainen tai

                                rakentelu vaikeaa                                vaihteleva

liikesuuntien         kolmion piirtämisessä                           epätarkkuutta heitoissa,

hallinta                  vaikeuksia, kirjainmuotojen                   lapsi valitsee peleissä ja

                               tekemisessä vaikeuksia,                      liikuntaleikeissä paikan

                               kypsymätön ja kummallinen                 epäsopivasti

                               kynäote, liimaustehtävissä

                               vaikeuksia

asennon               pukemisessa ja kirjoittamisessa            pallon potkaisemisessa

hallinta                 vaikeuksia                                              vaikeuksia, lapsi liioittelee

                                                                                             vartalon liikkeitä alastulossa

raajojen              törmäilee pulpetteihin,                              hyppäämisessä, juoksemisessa

liikkeiden           tuoleihin ja ihmisiin                                   ja pallon heittämisessä

hallinta                                                                                vaikeuksia

muita käyttäytymiseen    kuuntelee ohjeet huolimatto-               lyhytjännitteisyys liikunta-

liittyviä                              masti, häiritsee tai on                           tilanteissa, ei pääse mukaan

ongelmia                          erityisen hiljainen, liikkeiden toisten    lasten ryhmäleikkeihin

                                          matkiminen vaikeaa

Havaintotoiminnat ja motoriikka

• Liikkumisessa on kyse yksilön, ympäristön ja tehtävän vuorovaikutuksesta, liikkeen säätely on monien järjestelmien toiminnallinen kokonaisuus esim. lihaksiston säätely, kognitiiviset prosessit
• Havaintotoiminnot liittyvät kiinteästi motorisen toiminnan säätelyyn, ja siten liikkeiden tehtävää ja tilannetta vastaavaan suorittamiseen
• Motorisen kontrollin yhteydessä tarvittavia havaintotoimintoja kolmenlaisia; somatosensorinen, näkö- ja vestibulaarinen järjestelmä
• Aistijärjestelmien tuottama tieto voi olla keskenään ristiriitaista, jolloin kypsymisen, kehityksen ja oppimisen seurauksena lapsi oppii erottamaan olennaisen tiedon epäolennaisesta

Taitojen arviointi

• Lasten taitojen havainnointi ja arviointi luo pohjan toimintojen suunnittelulle, arviointi antaa yleiskuvan lapsen jo osaamista taidoista sekä niistä taidoista joita lapsi on juuri nyt opettelemassa
• Lapsen taitojen vertaaminen ikäkausitietoon kertoo lapsen motoristen taitojen ongelmien suuruudesta
• Normaalisti kehittyvien lasten liikkeiden laadullinen arviointi luo pohjan motoristen vaikeuksien tunnistamiselle ja arvioinnille, videointi hyvä havainnoinnin väline
• Karkeamotoristen taitojen arviointi: havainnointi alku- tai lähtöasennosta, liikkuvien osien tarkkailu alkaa jalkaterästä siirtyen ylöspäin kohti päätä ja katseen suuntaa, muistettava että tasapainon ylläpitäminen on liikkumisen perusta
• Hienomotoristen taitojen arvioinnin osa-alueet:

Lihasvoima                            Asento- ja käsittelylihasten sopiva voima

Asento                                   Oikea asento edesauttaa oikeiden liikkeiden löytymistä

Lihasten jännittyneisyys       Lihasjännityksen oikea taso

Sormien asento                    Sormien ja niiden liikkeiden valitseminen tarkoituksenmukaisesti

Tarttumisote                         Tarttumis- ja käsittelyote: peukalo ja etusormi, usein keskisormi

                                             tukena

Otteen irrottaminen              Irrottamisen oikea-aikaisuus ja sopiva voima

Käden koko ja                      Tehtävään sopiva käden muoto ja ote

muoto/ote

Silmä-käsikoordinaatio        Käden/sormien paikan tarkkuus

Käsivarren liikkeen              Olkapäiden, käsivarren, ranteen ja sormien toiminta on

sujuvuus                              sujuvaa, liikkeet oikeassa järjestyksessä

Voiman säätely                    Käsittelyvoiman säätely

Käden vakaus                      Käden liikkeet vakaat

Kinesteettinen                      Palautetta lihaksista, jänteistä, iholta ja tasapainoelimistä

herkkyys                              käytetään hienosäätämään liikkeitä

• Kätisyys vakiintuu yleensä n. neljän vuoden iässä, vaatii lapsen monipuolista havainnointia erilaisissa tilanteissa
• Kätisyyden arviointi; piirtäminen, maalaaminen, leikkaaminen, naulaaminen, palikoilla rakentaminen, maidon kaataminen purkista, sormella osoittaminen, langan keriminen, yhdellä kädellä heittäminen, pienten esineiden pomiminen

Taitojen harjoittaminen

• Motoristen taitojen harjoitteleminen alkaa jo kohdussa, motoristen taitojen oppimisessa asentokontrollin kehittyminen on taitojen oppimista säätelevä tekijä
• Monipuoliset liikuntakokemukset jo pienestä pitäen tärkeitä! ---- helpottavat uusien taitojen oppimista
• Motoristen taitojen puutteet voivat näkyä lapsen leikeissä, mikä voi altistaa lapsen sosiaalisissa tilanteissa syrjintään
• Perusliikuntataidot kehittyvät lapsella koko päivähoitoiän ja sen jälkeenkin, näiden taitojen perustaan kehittyvät lapsen monimutkaisemmat taidot ns. lajitaidot
• Opeteltava taito on pilkottava pienempiin osiin; havainnoimalla saadaan selville, missä lapsen vaikeus on ---- tätä pyritään harjoittamaan, lisäten vähitellen taidon muita osia pyrkien kokonaisuuteen ---- keinoina mallisuoritus, kuvat, käsin ohjaus ja lapsen oma kuvaus liikkeen tuntemuksista
• Lasten harjoittelu naamioidaan mielekkäiksi leikeiksi, peleiksi ja puuhasteluksi, hyödyntäen erilaisia ympäristöjä ja välineitä, ja annetaan lapsen välillä valita tehtävä
• Suoritus itsessään antaa lapselle palautetta, sekä palkitsevaa että turhauttavaa, lapsen rohkaiseminen ja motivoiminen on todella tärkeää!
• Opittuja taitoja täytyy toistaa monenlaisissa tilanteissa ja ympäristöissä, jotta taito yleistyy
• Yleensä tehtävä on helppo silloin, kun sekä lapsi että ympäristö pysyvät paikallaan esim. seisominen, mikäli molemmat liikkuvat on tehtävän vaatimustaso huomattavasti vaativampi esim. liikenteessä liikkuminen
• Usein ne lapset, joilla on motorisissa taidoissa puutteita, eivät liiku mielellään tai heidän lähiympäristönsä ei ole tukenut heidän liikkumistaan
• Hienomotoristen vaikeuksien taustalta löytyy usein karkeamotoriikan vaikeuksia, taustalla voi olla vaikeus muistaa motorisia sarjoja
• Hienomotoristen taitojen suorittamisessa on tärkeää suuntien hallitseminen kielellisesti ja fyysisesti, sekä paikkaan, muotoon, kokoon ja aikaan liittyvien käsitteiden hallinta, oman kehon osien tunteminen ja käsitteet oikea-vasen
• Hienomotorisiin suorituksiin voi vaikuttaa huono ryhti ja huono työskentelyasento
• Sormi- ja kämmenjumpan tarkoituksena esim. sormien eriaikaisen käytön harjoittelu ja lihasvoiman lisääminen
• Kynänkäytön harjoittelu aloitetaan viivojen piirtämisestä esim. erilaisia kyniä ja värjeä käyttäen, edetään värittämiseen erilaisia kuvioita
• Muita harjoitteita esim. kujapiirtely, taittelu, repiminen ja leikkaaminen

Miten paljon harjoitusta tarvitaan?

• Motoristen taitojen oppimisen vaikeuksiin liittyy usein oppimisen hitaus, joten toistojen määrä on tärkeä --- hox! Lapsen motivointi harjoittelemiseen :)
• Nykyään lasten motoristen taitojen kehittymistä hidastaa mm. hoitopaikkojen säännöt, joissa turvallisuutta voidaan korostaa liikaa (ylisuojelu)
• Liikkumiseen ja hyötyliikuntaan kannustaminen ja tukeminen avainasioita, vanhempien malli ja tuki ensiarvoisen tärkeää! Liikkuminen yhdessä lapsen kanssa kehittää myös vuorovaikutusta ja on arvokasta perheen yhteistä aikaa