11. Sosiaalis-emotionaaliset vaikeudet lapsuudessa

11. Sosiaalis-emotionaaliset vaikeudet lapsuudessa

-         - Inhimillisessä kasvussa sosiaalis-emotionaalinen alue liittyy kanssakäymiseen, vuorovaikutukseen ja tunteisiin sekä kokemuksiin, joita kanssakäymisessä herää.

-         - Lapsen kehitykseen ja kasvamiseen liittyy suojaavia tekijöitä ja riskitekijöitä

-          -Lasta suojaavia tekijät ovat yhteydessä lapseen ja hänen läheisiinsä sekä hänen elämänsä tapahtumiin ja laajempaan sosiaaliseen kontekstiin

1.       Läheisen aikuisen läsnäolo vähentää stressiä

2.       Emotionaalinen tuki vähentää ahdistavien kokemusten vaikutusta

-         - Lapsella itsellään on suojaavia tekijöitä kuten: kyky empatiaan, ystävällinen luonne, korkea aktivaatiotaso, itsenäisyys, hyvä motoriikka ja havaintokyky, kielellinen lahjakkuus ja myönteinen käsitys itsestä.

-         - Riskitekijät liittyvät

1.       yksilöön (vanhempien hankala elämäntilanne)

2.        perheeseen (taloudelliset, perheen elämäntapa ja epäjohdonmukainen kasvatus)

3.        laajempaan verkostoon ja yhteiskuntaan (lapsi ja perhe jäävät vaille riittävää sosiaalista tukea)

-         - Psyykkisten ongelmien synnylle yhteistä on varhaisen kasvuympäristön ihmissuhteiden vaikeus

Sosiaalinen ja emotionaalinen kehitys

Ikä                       Tunteet                                                                       Empatia

0-1 v.            Toisten tunnetilojen tulkinta                         Kyky kokea toisen paha olo itsessä, toisen paha
kasvoista, emotionaalisen merkityksen        olo saa vauvassa aikaan ahdistusta
liittäminen tiettyihin objekteihin

1-2 v.             Toisen lohduttaminen ja suututtaminen,      Toisen pahan olon aiheuttama ahdistus vähenee,
kiusaaminen, tuotetaan itse erilaisia              pyrkimys vaikuttaa toiseen, esim. antamalla lelun
emootioita aktiivisesti, ei vain reagoida
toisen tunteisiin

2-3 v.            Kyky kuvitella toisen ihmisen olotilaa,          Aktiiviset interventiot toisen ihmisen lohduttami-
havaintoja, aikomuksia tai tunteita               seksi lisääntyvät empaattinen toisen tunnetiloja
                                                                  kohtaan

3-4 v.            Omien tunteiden puoliautomaattinen             Tietää jo, että paha olo sijaitsee toisessa ei itsessä
piilottaminen, ei vielä ”huijaa” toisia
omilla tunteilla

5-6 v.            Tunnistaa ja nimeää pelon, surun, ilon,        Empatia toisen ihmisen elämänolosuhteita
vihan ja ujouden                                                     kohtaan
osaa jo käyttää omia tunteita hyödyksi
ja ”huijata” niillä muita

7 v.                Tunnistaa em. lisäksi ylpeyden,
mustasukkaisuuden, kiitollisuuden,
huolestuneisuuden, syyllisyyden ja
jännittyneisyyden

Sosiaalis-emotionaaliset vaikeudet

-          -Näkyvät sosiaalisissa tilanteissa ja vuorovaikutuksessa ja tunne-elämän ilmaisussa

-          -Ekologinen lähestymistapa pitää tärkeänä lapsen elinpiirin ja ympäristön sosiaalista toimintaa, kun etsitään häiriön lähdettä. Näin ongelma on lapsen ja ympäristön välisessä vuorovaikutuksessa

Vaikeuksien moni-ilmeisyys

-         - Lapsen vaikeudet voivat ilmetä monin eri tavoin:

a.       arkuutena, ujoutena ja vetäytymisenä

b.      hillittömyytenä, häiritsevyytenä ja hyökkäävyytenä

c.       voi olla ylivilkas ja keskittymiskyvytön

d.      riippuvuusongelma (lapsi ei halua erota vanhemmistaan ja mennä päiväkotiin)

-         -Itsetunto on lapsella koetuksella, jos hänellä on sosiaalis-emotionaalisia ongelmia -> tunne-elämä ja sosiaaliset valmiudet eivät ole ikätasolla

-        -  Lapsen ongelmat voivat näkyä hänen vaikeudessa leikkiä, solmia kontakteja ja tulla toimeen ikäistensä kanssa

-          -Sosiaaliset vaikeudet ovat liittyneet toisaalta ei-verbaalisen järkeilyn puutteisiin sekä niiden tuottamiseen.

Väkivaltaisesti käyttäytyvä lapsi

-         - Ongelma lapsen tunne-elämän vaikeudessa, johon liittyy hallitsemattomia tunteenpurkauksia

-         - Aggressio voi suuntautua ulospäin muihin ihmisiin ja esineisiin tai se voi suuntautua itseensä

-          -Pitkään jatkuva aggressiivinen toiminta haavoittaa lapsen itsetuntoa, vanhempien vanhemmuutta ja kasvatushenkilöstön ammattitaitoa.

Rajattomat lapset

-          -Lapsi ei kestä yhtään EI- sanaa

-          -Ilmenee hyvin ihmissuhteissa siten, että minän ja sinän rajat ovat lapselle hämärät

Arat ja pelokkaat lapset

-          -Näkyy kontaktien vähyytenä ja estyneenä käyttäytymisenä

-         - Lapsi voi kiinnittyä johonkin pelkoon tavallista pidemmäksi ajaksi

-          -Arkaa lasta on houkuteltava kontaktiin ja hänen merkittävyyttä on korostettava

Milloin on syytä olla huolissaan lapsen psyykkisestä kehityksestä ja minän rakentumisesta?

-Huomataan seuraavia asioita lapsessa:
- taantuminen ja oireilu jatkunut pitkään
- vaikea ymmärtää toisen lapsen tunteita ja hän nauttii toisen hädästä
- ei ole kykyä leikkiä
- käyttäytyminen vieroksuttaa muita lapsia
- outoja ja tavallista suurempia pelkoja
- elää kuin eri maailmassa kuin muut
- tunneilmaisu on poikkeava

Työskentely lapsen kanssa

-          -Työskenneltäessä lähtökohtana on lapsen yksilöllisyyden ymmärtäminen

-         - Lapsi tulisi tuntea hyvin ja tunnistaa kehitys eri osa-alueilla

-          -Kasvattaja ja yhteisö asettavat itselleen tavoitteita tukiessaan lapsen kasvua

-          -Kasvattaja voi tukea lapsen itsetuntemusta ja itseluottamusta sekä auttaa saamaan positiivisia kokemuksia

-         - Ikätoverit ovat tärkeitä sosiaalis-emotionaalisessa kehityksessä, koska lapsi luo realistista, ikäsidonnaista ja sosiaalista tietoa itsestään, sen kautta

->tasavertaisuus

-         - Luottamuksellisen aikuiskontaktin syntyminen on lapselle tärkeä

-          -Toiminnassa on rajoituksia, joita opetellaan pala palalta

-          -Johdonmukainen toiminta aikuisilta luo turvallisen raamin lapsen toiminnalle

-         - Lapsen ympäristö rauhallinen ei liikaa virikkeitä

Pedagogiset menetelmät

-         - Pienryhmä mahdollistaa turvallisessa kontekstissa toiminnan

-          -Työntekijä muovaa kasvatuksen menetelmät ja sisällöt lapsen tarpeiden mukaan (leikit, sadut, laulut, roolileikit ja draama)

-          -Kendallin mukaan tehokas menetelmä on ajallisesti rajoitettu, keskittyy ongelmaan ja lapsiryhmä on homogeeninen. Menetelmä toimii parhaiten, kun

·         sisältää käyttäytymiseen liittyviä elementtejä

·         kohdistuu kognitiiviseen prosessiin

·         kohdistuu emotionaalisiin kokemuksiin ja on toiminnallisesti orientoitunut

Päivähoidon ja vanhempien yhteistyö

-          -Vanhempien kanssa tehdään paljon yhteistyötä: on vanhempainiltoja, talkooiltoja, juhlia, kotikäyntejä, vanhempien päiväkotivierailuja yms.

-          -Yhteistyömuotojen lisäksi tulisi miettiä, mitä tämä yhteistyö on, mitä tukeminen tarkoittaa ja miten voitaisiin kehittää

-         - Yhteistyö tulisi perustua dialogiin, joka on kuuntelemista ja vastaamista

-          -Vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä sekä heidän kasvatustyönsä tukemisessa lähtökohtana on luottamus ja keskusteluissa käytettävä kieli

Lapsiryhmän merkitys

-         - Lapsiryhmän tehtävänä on inhimillistää, sosiaalistaa lasta ja tehdä hänestä yhteisön jäsen

-        -  Ryhmä opettaa ja auttaa

1.       kommunikoimaan keskenään ja tekee heistä ajattelevia

2.       näkemään, että olemme kaikki erilaisia

-          -Lapsella, jolla on sosiaalis-emotionaalisia vaikeuksia, korjaavan kokemuksen antaminen on erityisen tärkeää

-          -Toisen lapsen seura ei riitä poistamaan lapsen kehityksen haasteita ja kehitykseltään sosiaalisesti ja emotionaalisesti tasapainoinen lapsi voi aiheuttaa toiminnallaan tuskallisuutta lapselle, joka tarvitsee tuke sosiaalisessa ja emotionaalisessa kehityksessä

-         - Aggressiiviselle lapselle ryhmä voi opettaa puhumisen taidon

-         - Ryhmä voi myös ehkäistä lapsen kasvua, mikäli lapsi pääsee tyrannisoimaan ja alkaa itsekin ajatella itsestään, että on paha

Ryhmän rakenteet kehityksen tukena

-         - Erityisryhmän ja tavallisen lapsiryhmän eroja on

1.       henkilökunnan koulutustaso (erityisluokassa vähintään yksi erityisopettaja/ erityislastentarhaopettaja)

2.       ryhmäkoko (erityisryhmässä on vähemmän lapsia)

3.       rakenteelliset erot toiminnassa (perusturva ja kontrolli keskeisiä kummassakin, mutta erityisryhmässä tehdään lisäksi suunnitelmallisemmin ja tiiviimmin yhteistyötä perheen kassa)