7. Varhaisvuosien erityiskasvatuksen rakenteelliset ja ideologiset perusteet
Käsitteitä
-Varhaislapsuuden erityiskasvatukseen liittyviä keskeisiä käsitteitä mm. erityiskasvatus, varhaiskasvatus, varhaiserityiskasvatus, varhaislapsuus, päivähoito, kuntoutus
-Varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kehitykselle johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden
-Kuntoutus: lääkinnällinen, sosiaalinen, yhteiskunnallinen ja pedagoginen kuntoutus
Päivähoitojärjestelmä ja varhaiskasvatus
-1800-luvulta lähtien Suomessa ollut varhainen kasvatusjärjestelmä
-naisia yhä enemmän kodin ylkopuolisiin töihin---> perustettiin lastenhoitotoimintaa (Seimiä), joita ylläpitivät yhdistykset, pelastusarmeija tai yksityishenkilöt
-Uno Gygnaeus keskeinen henkilö kasvatusjäjrjestelmämme kehittämisessä (ensimmäiset lastentarha- ja koulutustoimet)
-1960-luvulla alkoi päivähoitojärjestelmän rakentaminen ja lastentarhatoiminnan laajeneminen
-->1973 päivähoitolaki: yhtenäinen järjestelmä, joka sisälsi päiväkodit, perhepäivähoidon ja leikkitoiminnan
-kuntien suunnitelmat päivähoidosta
-lapsiryhmien muodostamiselle säädökset iän ja määrän mukaan
-otti huomioon myös erityisen hoidon tarpeessa olevat lapset
-1983 tehty lakisäädös tarkentui erityiskasvatusken osalta: turvataan erityistä tukea tarvitsevien lasten yksilöllinen oppiminen ja kasvaminen päivähoidossa
-1990-luvulla valtiohallinnon uudistus --> lasten määrä ryhmissä kasvoi, tilojen käyttö muuttui
-Erityiskasvatuksen painotus päivähoidossa lääketieteellisyyttä korostava linja:
-lapselle kuntoutussuunnitelma (päivähoitolaki)
-lapsesta lääkärin tai asiantuntija lausunto päivähoitoon tullessa
-ulkopuolinen asiantuntija määrittelee erityisen tuen tarpeen
-päivähoidon voimavaroja sekä avustajaa varten ulkopuolisen asiantuntijan lausunto
Erityisopetus ja pidennetty oppivelvollisuus
-2001 esiopetusta jokaiselle lapselle maksuttomasti
-esiopetus toimii varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen linkkinä, tarkoituksena parantaa lasten oppimisedellytyksiä
-erityistä tukea tarvitsevilla lapsilla esiopetuksessa oikeus tulkitsemis- ja avustajapalveluihin, opetus- ja oppilashuoltopalveluihin sekä apuvälineisiin
----> Esiopetuksessa erityistä tukea tarvitsee:
-lapsi, jolla sairaus, vamma tai toimintavajaus, joka heikentää kasvamista tai oppimista
-lapsi, joka tarvitsee psyykkistä tai sosiaalista tukea
-lapsi, jolla on oppimisvalmiuksiin liittyviä riskitekijöitä
-lapsi, joka on pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä
-Tuen tarpeet voidaan havaita lähipiirissä, ei painoteta enää asiantuntijoiden lausuntoja
Varhaiserityiskasvatuksen järjestäminen, suunnittelu ja arviointi
-Perheille tarjottavien palveluiden yhteistyön merkityksen korostaminen
-lapsen päivähoito sekä vanhemman saamat palvelut
-esimerkkeinä neuvolat, terveyskeskukset, sosiaalitoimistot ym.
-Päivähoitopalvelujen kehittämisessä yhteistyö kuntien välillä tärkeää
Palvelujen tarve
-Kunkin kunnan suunniteltava palvelujen kokonaisuus lasten ja perheiden tarpeiden mukaan ja niiden tulee olla kaikkien saatavilla
-Toimintakautta suunniteltaessa otettava huomioon:
-Nykytilanne palvelujen osalta (kartoitetaan kunnan tarjoamat kasvatuspalvelut ym.)
-Palvelujen määrällinen ja laadullinen tarve (tarpeen arviointi eri aikaväleillä, päivähoitomuotojen tarve,erityisen tuen tarpeen määrä ja laatu)
-Henkilöstö (koulutus ja osaaminen, konsultaatio, sekä täydennyskoulutustarpeet)
-Kunnan tasolla palvelujen tarpeen selvittäminen ja kehittäminen tulisi tapahtua vuorovaikutuksessa asiakkaiden ja ammattilasten sekä päättäjien, johtavienviranhaltijoiden ja työntekijöiden kanssa. Tärkeää myös tiedon välityksen toimiminen
Varhaiserityiskasvatuksen järjestäminen päivähoidossa
-Kunnan tilanteen tarkastelu
-millaisia ryhmiä tarvitaan?
-millaiset voimavarat, resurssit?
-tarpeet määrälisesti ja laadullisesti?
-tulisi olla työryhmä, joka koordinoi erityiskasvatuksen järjestämistä
-Päivähoitoyksikkö
-Päiväkoti: joka kolmannella työntekijällä oltava kelpoisuus lastentarhanopettajan virkaan, 2/3 keskiasteen tutkinnolla
-Perhepäiväkoti ja ryhmäperhepäiväkoti: kolmen hoitajan perhepäiväkodissa yhden tulee olla keskiasteisesti koulutettu (lähihoitaja)
-Jokaisessa päivähoitoyksikössä oma kasvatuskulttuuri
-Tulee määritellä pedagoginen perustehtävä, arvot, keskustella asenteista ja suvaitsevaisuuden muutostarpeista sekä tehdä linjaus tai suunnitelma
-Työtiimi ja työntekijä
-työtiimit moniammatillisia
---> työtehtävät ja työnjaot omien vahvuuksien mukaan; "Vankin osaaminen sitä eniten tarvitsevien lasten käyttöön"
-Lapsiryhmä
-kasvatuksessa otettava huomioon ikäerot, tuen tarpeet jne. -->luovat haastavuutta kasvattajalle
-lapsen tulisi löytää ystäviä, muodostaa vertaissuhteita sekä toimivia leikkiryhmiä
Erilaisuuteen suhtautuminen ja sen kohtaaminen
-Erilaisuuden kohtaamiseen, kokemiseen ja niiden tulkintaan vaikuttaa se, miten kukin määrittelee erilaisuuden tai poikkeavuuden ja missä sen ajatellaan sijaitsevan
-1800-1900 -lukujen vaihteessa vain normaalisti kehittyneillä lapsilla oli mahdollisuus osallistua lastentarhatoimintaan
-1960-luvulla erityisen hoidon ja kasvatuksen tarpeessa katsottiin olevan kuulo- ja näkövammaiset, lievästi vajaamieliset, henkisessä kehityksessä viivästyneet, sairaat,sekä vajaaliikkeiset ja psyykkisesti poikkeavat lapset
-->yhteisöllistä näkökulmaa ei otettu huomioon
-Vammaisuuden sosiaalisen mallin mukaan vammaisuus nousee itse asiassa sosiaalisesti muodostineista asenteellisista, fyysisistä ja rakenteellisista esteistä ennemmin kuin yksilön älyllisen, fyysisen tai sensorisen suorituskyvyn puutteista (Gillman, Heyman ja Swain 2000) .
-Normalisaation periaate: Ympäristö tulisi normalisoida, sopeuttaa niiden ihmisten mukaan, joilla on toiminnan vajauksia, eikä päinvastoin sopeuttaa ihmistä ympäristöön
Ympäristö välittää asenteensa
-vammaisuudesta vaikeneminen (pelko, tietämättömyys, hämennys taustalla)
-suhtautumista tulisi päivähoitoyksiköissä tutkia näkymättömien asteiden poistamiseksi ja mahdollisuuksien lisäämiseksi
-kasvattajan kokemukset sekä sopeutuminen kiinni tämän kyvyistä, ominaisuuksista ja persoonallisuudestaan
-Työyhteisön tulee olla turvallinen ja avoin
-Erilainen lapsi saattaa herättää pelkoa, ahdistusta, kiinnostusta tai sääliä
-->aikuinen ei säästy omilta tunteiltaan
-tunteet on myönnettävä, hyväksyttävä ja ymmärrettävä
-on myös opittava erottamaan lapsen tarpeet omista
-Vaatii uskallusta ja rohkeutta tavata erilainen lapsi ja antaa hänelle mahdollisuus tuoda oma yksilöllisyytensä esille
Erilaisuuden kokeminen itsessään
-Vammainen lapsi kokee monia eri asioita itsessään ja suhteessa ympäristöön, yhteisöön sekä toisiin
-Olennaista, että lapsi oppisi hyväksymään itsensä, omat vahvuutensa ja heikkoutensa sekä arvostamaan itseään
-Tämä on sidoksissa ympärillä oleviin ihmisisiin ja heidän suhtautumiseensa
-Perustarpeiden lisäksi erilaisella lapsella on tarve hyväksyvään ilmapiiriin
-Aikuinen välittää niin myönteisiä kuin kielteisiä asenteitaan vuorvaikutuksessa lapseen
-Lapsella ei vielä ole aikuisten jäykkiä asenteita
Lähteet: kuvat:
http://taajuus.arkisto.metropolia.fi/2013/01/talon-elama/
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/279651-lintuvaaran-paivakotipalo-sai-hyvantekijat-liikkeelle
http://www.kirjaseuranta.fi/Hannele_Huovi/Salainen_maa/
https://www.google.fi/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&cad=rja&uact=8&docid=mlbLbAyE1I-IMM&tbnid=2rwUw8Z6MgM7BM:&ved=0CAUQjRw&url=http%3A%2F%2Fwww.tyrnava.fi%2Fasukkaalle%2Fpaivahoitopalvelut%2Fesiopetus.php&ei=sEFHU8z4A8WC4ATJgYGQCQ&psig=AFQjCNGIuVbzxF0Hsa44BFRgyO3ows60mg&ust=1397265053402191
http://www.oajpirkanmaa.net/albumi/valkeakoskenlastentarhanopettajat10vuotta19.3.2011/984880
http://tendeablog.fi/tag/lapset/
http://www.lily.fi/blogit/punahatun-ajatusmaailma/jannaakin-jannempi-tyoharjoittelu
http://weheartit.com/entry/83621537/search?context_type=search&context_user=Luisa2901&page=2&query=down+syndrome
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti