Nuorisorikollisuus: Määrä, syyt ja mitä sinne nyt kirjoteltiin.

Määrä:

Koulutus ja koulumenestys:

Oppimis- ja päihdeongelmat n. 60%
Henkirikoksiin syyllistyneillä ammatillinen tutkinto n. 6%:lla

Täysin ilman koulutusta 16%

Päihdeongelmien takia keskeyttäneitä 45%

Työelämä:

1980-luvulla joka kolmas syyllisistä ansiotyössä

200-2003 oli vain 4%

Työelämässä vähän kohderyhmän ihmisiä, koska eivät pysty sijoittumaan töihin (opiskelijat, ikiopiskelija 54%)

Aiemmat psyykkiset ongelmat, älykkyys ja mielentilatutkimuksen diagnoosi:

Puolet henkirikoksiin syyllistyneistä ollut jossain vaiheessa yhteydessä mielenterveyspalveluihin
Joka neljäs ollut jossain vaiheessa yhteydessä mielenterveyspalveluihin
10% Heikkolahjaiset
68%:lla persoonallisuushäiriö
45%:lla alkoholiriippuvuus
6%:lla skitsofrenia
2%:lla psykoosi

Päihteiden käyttö:

87-89 mielentilatutkimukseen määrätyistä henkirikoksentekijöistä alkoholistiksi diagnisoitujen määrä on 54%
Alkoholinväärinkäyttödiagnoosin suhteellisista osuuksista pojilla jonkin verran korkeampi p(30%) t(42%)
Henkirikoksentekijöistä 14-20 vuotiaista huumeiden käyttö 27% tytöistä ja 29% pojista.
Yleisin huume oli koko ajan kannabis
Kaiken kaikkiaan henkirikoksiin syyllistyneistä nuorista alkoholia ja huumausaineita käyttävien määrä korke!

Aiempi rikollisuus:

Aineistoon osallistujista 54%:lla oli rikosrekisteri ennen henkirikoksen tekemistä ja 15% oli ollut aiemmin vankilassa
2000-luvulla henkirikoksiin syyllistyneistä vain 37% omasi jo rikosrekisterin

- Nuorten välinen uhkailu ja uhkailujen kokeminen ovat lisääntyneet

Omaisuusrikollisuus:

Varastaminen on vähentynyt ainakin 15-17 vuotiaiden ikäryhmässä
Nuorten tekemien vahingontekojen määrä on vähentynyt
Tilastoitu ryöstörikollisuus on vähentynyt
Yleisesti ottaen nykynuoret ovat lainkuuliaisempia kuin ennen

Vahingontekorikokset:

Ikäryhmästä riippumatta miesten tilastoituja vahingontekorikoksia on noin 10 kertaa enemmän kuin naisilla
Viimeiset 10 vuotta tilastoidut vahingontekorikokset ovat pysyneet verrattaen vakaalla tasolla

- Tilastoista ei voida suoraan päätellä, onko rikoksia tehneiden ja tilastoihin päätyneiden nuorten määrä kehittynyt samalla tavalla, koska sama henkilö on voinut tehdä useita tekoja.

Henkirikokset:

Ryhmässä tehtyjen rikosten määrä nuorten henkirikollisuudessa tytöillä 61%, pojilla 32%
Nuoret tekevät henkirikoksia keskimääräsesti useammin julkisissa tiloissa (kadut, puistot, ym.) n. 27%
Yleisin ase nuorilla on teräase n.50%
Suunnitelmallisten rikosten osuus siitä korkeampi mitä nuoremmasta tekijästä oli kyse, johtuu osin suunnitelluista omaisuusrikoksista
Nuorten henkirikokset kohdistuvat suurimmalta osin tuttaviin ja tuntemattomiin
Nuorista henkirikoksen tehneistä 81% oli päihtyneitä tekohetkellä (alkoholi ja sekakäyttö tai [ensaaselväämitätässälukee])
Henkirikoksiin syyllistyneistä poikia oli 92% ja tyttöjä 8%
Henkirikosten tekijöistä 86% suomalaisia, romaaneja 10% (verikosto)
Perhetausta: n. 27% tekohetkellä asui biologisten vanhempien kanssa

Perhetausta & Perheväkivalta:

Perhetaustan sekä väkivallan on mielialatutkimuksien sekä tilastojen mukaan todettu vaikuttavan vahvasti yksilön ajautumiseen rikollisuuden tielle

Millainen perhe? (uusperhe,yh-vanhempi,parisuhde ym.)¨
Huostaanottoja, sijoituksia?
Väkivaltaa perheessä? (Isä-, äitipuoli väkivaltainen, isä, äiti tai muu perheen jäsen väkivaltainen)

Syyt:

4 klassista sosiologian rikollisuusselitystä:

Paineteoria

Turhautuminen = Ihmisten sosialistaminen tavoittelemaan vaurautta, mutta sosiaalinen rakenne ei mahdollista tätä kaikille

---> Kaikki eivät pääse tavoitteeseen ja turhautuvat

Kontrolliteoria
Leimaamisteoria
Oppimisteoria

Ei tekoja ilman taitoja
Opitaan rikolliseksi, jos altistutaan rikollisuutta puoltaville vaikutteille tarpeeksi pitkään

Kasvuympäristön varhaiset riskitekijät rikollisen käyttäytymisen kehityksessä:

Suorat ja epäsuorat riskitekijät

Perheen taloudelliset ongelmat
Vanhempien mielenterveysongelmat
Vanhempien kumppanien vaihtuminen
Yksinhuoltajuus
Kovat, väkivaltaiset kasvukäytännöt
Lapsen hyljeksintä

Raskausajan ja syntymän jälkeiset riskitekijät

Raskauden aikaisen päihteiden käyttö on riskitekijä lapsen kehittymiselle
Äidin alkoholin käyttö raskauden aikana ja lapsen epäsuotuisat olot voi johtaa syrjäytymiseen ja epäsosiaaliseen kehitykseen
Huumeiden k'yttä vaikuttaa sikiöön, minkä lisäksi äidin puutteellinen ravitsemus ja infektiot, voivat aiheuttaa riskejä sikiöön
Äidin raskausajan tupakointi vaikuttaa lapsen kasvuun ja myöhempiin aivotoimintojen häiriöihin.

Synnytys komplikaatiot

Synnytyksessä tapahtuvat häiriöt/vauriot, hapenpuute

--> Yhdessä epäsuotuisan kasvuympäristön kanssa

Vauvan ravistelu aiheuttaa neurologisia oireita

Vanhempien ongelmat:

Äidin nuori ikä vaikuttaa lapsen käyttäytymiseen
Äidinkoulutustaso --> Vaikuttaa enemmän poikiin
Englantilaisen tutkimuksen mukaan yksinhuoltaja ja avioeroperheiden lapsista äidin kanssa asuva --> Vähemmän oireilua
Isän, jos antisosiaalinen --> Enemmän

Perinnöllisyys:

Antisosiaalisuus

Esim. Tottelemattomuus, häiriköinti, kiusaaminen --> Päiväkoti-ikäiset
Varastelu, ilkivalta, pahoinpitely --> Teini-ikä
Päihteiden väärinkäyttö, perheväkivalta, muita rikoksia --> Aikuiset

Perinnöllisyyden lisäksi kasvuympäristö vaikuttaa antisosiaalisuuteen

Rikokset nuorten juttuina:

Nuoruuteen kuuluvat erilaiset seikkailut ja kokeilut
Ryhmään kuulumisen ehto (erityisesti pojilla)
Keino ratkaista ongelmalliset tilanteet
Tavoitteellista ja mielihyvää aiheuttavaa

Perheeseen liittyvät riskitekijät:

Teinivanhemmuus, vaihtuvat perhesuhteet, parisuhdeväkivalta, vanhempien omat mielenterveysongelmat ja antisosiaalisuus, kovat ja epäjohdonmukaiset kasvatuskäytännöt

Geenien ja ympäristön vuorovaikutus eli GE (Genes and Environment)

Ympäristötekijät eivät vaikuta kaikkiin yksilöihin samalla tavoin johtuen geneettisistä eroista
Biologiset selitykset sosiaalisuus ongelmalle

Antisosiaalinen taipumus geeneistä johtuen (Välinpitämättömyys, tuntemattomuus, väkivaltaisuus)

--> Tietynlaiset impulsit ympäristöstä ruokkivat tätä

Osa antisosiaalisuuden geeneistä vaikuttaa alkoholismin ja masennuksen syntyyn

Sekalaista:

Vanhempien panostus lapsiin laadullisesti ja ajallisesti (Esim. vanhempien tuki!!! <--> poissaolot, koulun keskeytys)

Myös opettajien tuki

Huonot suhdeverkostot
Rakeenteelliset tekijät, sosiaalinen pääoma sekä itsekontrolli
Opettajien ja vanhempien kontrollin puute
Heikko koulumenestys
Taloudellinen tilanne ja perherakenne
Kapinointi
Kypsymättömyys ja moraalisen kehittymisen kehittymättömyys

Kontrolli:

Huostaanotto ja sitä useimmiten seuraava laitossijoitus
Nuorisorikostyöryhmä
Nuorisorangaistu

Motivoivat keskustelusarja
Rikoskeskustelut
Sosiaalisiin taitoihin liittyvä ohjelma
Suuttumuksen hallintaosio
Liikenneosio
Päideosio
Yhteiskunnan perustoimintoja koskeva ohjelma

Nuorten tekemien rikosten rangaistusksien ankaruusjärjestys:

Poliisin huomautus
Seuraamusluonteinen syyttämättä jättäminen (Syyllisyys rikokseen vahvistetaan)
Rikesakko
Rangaistusmääräsakko (Päiväsakko)
Seuraamusluonteinen tuomitsematta jättäminen
Tuomioistuinsakko
Ehdollinen vankeus
Nuorisorangaistus (Intensiivinen avoseuranta: 2krt/vko)
Yhdyskuntapalvelu
Vankilarangaistus

Rangaistusvastuun ikäraja 15 vuotta

Lasten pahatapaisuuden käsittelyyn laadittu huolto- ja oikeusmalli
1990-luvun yhteiskuntapoliittiset muutokset

--> Lapsiperheiden muuttunut asema ja kasvatusolosuhteet

Tilanne torjunta kontrolli

Kameravalvonta

Sosiaalinen kontrolli

Kaverit
Opettajat
Poliisi
Koulu
Vanhemmat

Lisääntynyt valvontan

Ilmoittamiset herkemmin häiriökäyttäytymisestä
Poliisien tehostunut valvonta julkisilla paikoilla

Puututaan varhain syihin, jotka johtavat rikollisuuteen (esim oppimishäiriö, epäsosiaalinen käyttäytyminen,

Puututaan monen tahon osalta

Tehokkaampaa kuin yhden tahon osalta puuttuminen

Koko koulun osalta tehdyt toimenpiteet tehokkaampia

Helpompaa muuttaa monia ihmisiä vähän kuin muutamia ihmisiä paljon

Erityisluokat, poissaolojen seuranta, vuorovaikutusten parantaminen

Uusien käytösmallien harjoittelu ja soveltaminen käytännön tilanteisiin
Pyritään ohjaamaan käyttäytymistä positiivisen palautteen ja kannustimien avulla mieluummin kuin negatiivisten.

Ympäristön muuttaminen siten, että rajoittaa rikoksia ja niitä ruokkivia tilanteita
Kaikkien osapuolien mobilisointi
sosiaaliviranomaiset vastaavat toimenpiteistä, joita voidaan soveltaa rikosvastuun ikärajaa nuorempiin henkilöihin
Laitosseuranta (suljetut laitokset)
VOKT-ohjelma