1. Lasten syömishäiriöt
-Somaattiset ja emotionaaliset tekijät yhdessä vaikuttavat syömishäiriöihin
-Yhteiskunta ihannoi laihuutta, mikä lisää lihavien lasten masentuneisuutta ja ahdistus oireita
-Liian vähän syövät tai valikoivaa ruokavaliota käyttävillä lapsilla ja heidän vanhemmilla on ruokailutilanteissa enemmän ristiriitoja ja erimielisyyksiä
-Kouluikäinen huolissaan omasta painosta ja ulkonäöstä
Hoito:
-Perheen terve arki, säännölliset ruoka-ajat ja vanhempien esimerkki
-Vaikeissa tapauksissa perheterapia ja lasten prykiatrinen poliklinikka
2.Nuorten syömishäiriöt
-Oireyhtymiin liittyy vaihtelevan asteisesti fyysiset, psyykkiset ja sosiaalisen toimintakyvyn aleneminen ja puutteet
-Syömishäiriö on tilanne, jossa ruokaa ja ravinnonottoa käytetään tietoisesti muuhun kuin ravinnon tarpeen tyydyttämiseen.
-anorexia, bulimia
Hoito:
-Laihuushäiriön hoitoon tarvitaan aina erikoissairaanhoidon antama diagnoosi ja hoitoarvio
-Hoito jaetaan kahteen vaiheeseen
1.ravitsemustilan korjaaminen
2.psykoterapeuttinen hoito
-Jos häiriöön liittyy masentuneisuutta, psyykelääkkeitä annetaan helpottamaan ahdistuneisuutta
3.Psykogeeniset kivut
-Lapsilla erilaisia kiputiloja
-Somaattiset oireet saattavat liittyä myös depressioon ja erilaisiin ahdistushäiriöihin
-Psykogeenisiä kipuja ovat vatsakivut, päänsärky ja kasvukivut
Hoito:
Vatsakivut: tapauksesta riippuen voidaan käyttää sekä lapsen yksilöllistä psykoterapiaa tai perheterapiaa.
Päänsärky: psykosomaattinen oire on usein reaktio perheen tai koulussa ilmenneisiin stressitilanteisiin tai lapsen korkean vaatimustason ja kunnianhimoisiin tavoitteisiin. näiden käsitteleminen terapiassa helpottaaa oireita.
Kasvukivut: jos kipuihin liittyy masentuneisuutta tai ahdistusta, lasten psykiatriset tutkimukset ovat aiheellisia.
4.Unihäiriöt
-Neurlogiset tekijät vaikuttavat
-Lapsen ja vanhemman vuorovaikutusongelmat ja stressitekijät
-Esiintyy sekä kehityskriisien, psyykkisten häiriöiden ja stressin yhteydessä, mutta taustalla voi olla neuromuskulaarista epäkypsyydestä johtuvaa hengityshäiriötä
-Dyssomniat ovat unihöiriöitä, joissa unen määrä, laatu ja ajoitus on häiriintynyt
-Parasomnit ovat unihäiriöitä, joissa unen aikana esiintyy unissakävelyä, painajaisunia ja kauhukohtauksia, joiden aikana lapsi tai nuori ei yleensä herää
Hoito:
Yleisesti lapsen tai nuoren unihöiriöiden hoitomenetelmät ovat päiväohjelma ja rytmi sekä käyttäytymisterapiat, kehityspsykiatriset muodot ja yksilöpsykoterapia
5.Kastelu
Kuivaksi oppimisen vaiheet:
-Vastasyntyneen virtsarakko toimii automaattisesti
-Toisella ikävuodella lapsi pystyy jo tiedostamaan rakon täyttymisen mutta ei pysty estämään tyhjentymistä
-Neljän vuoden ikäinen osaa jo pitää housunsa ja vuoteensa kuivana
-Kuuden vuoden ikäisellä on neurologinen kypsyys virtsarakkonsa täydelliseen hallintaan.
Kastelua aiheuttavat tekijät:
1.perinnölliset tekijät
2.hidas elimellinen kasvu ja kypsyminen
3.neurologiset syyt
4.virtsatieperäiset syyt
5.psykososiaaliset syyt
6. muut syyt
Hoito:
Päiväkastelun hoito toteutetaan tavallisesti lastenlääkärin tai/ja lastenkirurgian avulla
-Psykiatrinen hoito: psykoterapia
-Oirekirjanpito
-Lääkehoito
-Hitaasti kypsyvän tulee itsenäistyä
6.Tuhriminen
-melkein kaikki lapset oppivat siistiksi kahden ja puolen vuoden ikään mennessä.
-luokitellaan oireen perusteella
1.suolen toiminnan kontrolli on puutteellista, eikä lapsi aina ole tietoinen tuhrimisesta
2.lapsi pystyy kontroloimaan fysiologista ulostamistapahtumaa, mutta ulostaa sopimattomiin paikkoihin esim. jonkin psykologisen stressin ilmetessä
3.tuhriminen johtuu ummetuksesta, ulostemassojen kertymisestä suolistoon ja sitä seuraavasta ohivaluvasta löysästä ulosteesta
Hoito:
-Mahdollisen ummetuksen selvittäminen hoito ruiskeilla, lääkkeillä ja runsaskuituisella ruokavaliolla
-Oppimisterapeuttinen ohjelma
-Vanhempien opastaminen
-Sairaalahoito
-Säännöllinen ja riittävän pitkäkestoinen seuranta
7.Nykimishäiriöt
-tahdotonta nopeaa toistuvaa rytmitöntä liikettä tai ääntelyä,joka on äkillistä ja ilmeisen tarkoituksetonta
-stressi pahentaa nukkuessa oireet häviävät
Neljä eri ryhmää:
1.tilapäinen nykimishäiriö
2.krooninen, motorinen tai vokaalinen nykimishäiriö
3.yhdistetty vokaalinen ja motorinen nykimishäitiö
4.epäspesifinen nykimishäiriö
-nykimishäiriöihin liittyy runsaasti itsetuntoon, perhe-elämään ja sosiaaliseen arvostukseen liittyviä ongelmia sekä koulun tai työsuorituksiin liittyvä vaikeus
Hoito:
-Tulee sisältää kasvatuksellisia sekä tukea antavia toimenpiteitä
-Psyykelääkkeet
-Psykoterapia
-Psykofarmaterapia
Lähde: Moilanen,
I. Räsänen, E. Tamminen, T. Almqvist, F. Kumpulainen, K. & Piha, J.
(toim.) 2004. Lasten ja nuorisopsykiatria. Helsinki: Duodecim.
maanantai 4. marraskuuta 2013
torstai 31. lokakuuta 2013
Ahdistuneisuushäiriöt ja psyykkiset häiriöt pienillä lapsilla (tai jotain)
Pienten lasten häiriöt:
Jaetaan 7 pääryhmään
1) Trauman aiheuttama stressihäiriö.
- Äkillinen yksittäinen tapahtuma, monien traumaattisten tapahtumien sarja, jatkuva stressi.
- Oireina nukkumaanmenon vaikeus, pelot, aggressiivisuus ja leikin väheneminen.
2) Mielialahäiriöt
- Jaetaan 6 alaryhmään: ahdistushäiriö, pitkittynyt surureaktio, masennus, emotionaalisen ilmaisun häiriö, sukupuoli-identiteetin häiriö ja kiintymyssuhteen deprivaatiohäiriö
- Liittyvät varhaisen vuorovaikutuksen häiriöihin sekä kiintymyssuhteen ja hoivan puutteeseen
3) Sopeutumishäiriot
- Selkeän tapahtuman aiheuttamat tilapäiset, suhteellisen lievät oireet (äidin meno töihin, hoitopaikan muutos)
- Oireina alakuloisuus, kiukuttelu ja vakavuus
4) Säätelyhäiriöt
- Vaikeuksia säädellä käyttäytymistään ja fysiologisia, sensorisia, motorisia sekä tarkkaavaisuuteen ja mielialaan liittyviä prosesseja
- Lapsi voi reagoida ärsykkeisiin yliherkästi tai liian alireagoivasti ja kontroloida liikkeitään ja käyttäytymistään huonosti
5) Nukkumiskäyttäytymisen häiriöt
- Sellaiset häiriöt, joissa ei ole muita oireita
- Yökauhut, nukkumisen aloittamisen vaikeus ja unen ylläpitämisen hankaluus
6) Syömiskäyttäytymisen häiriöt
- Lapsi ei säätele syömistään nälän tunteen mukaan, tai on vaikeaa saada syntymään normaali syömiskäyttäytyminen
- Häiriön syntyyn vaikuttavat keskosuus, väärät ruokintatavat ja vähäinen vuorovaikutus
7) Vuorovaikutus- ja kommunikaatiohäiriöt
- Jaetaan vakaviin, koko kehitystä häiritseviin häiriöihin ja lievempiin häiriöihin
- mm. autismi, Aspergerin syndrooma, Rettin syndrooma ja disintegratiiviset psykoosit (??)
Pakko-oireinen häiriö
- Pakkoajatukset eli obsessiot & pakkotoiminnot eli kompulsiot (jatkuva käsien pesu yms.)
- Lievä muoto liittyy normaaliin kehitykseen ja esiintyy lähes kaikilla ihmisillä jossain vaiheessa
- Usein juuri obsessio johtaa kompulsioon
- Vaikeimmat häiriöt puhkeavat usein 7-8 vuoden iässä, sekä 90% on myös muita psyykkisiä häiriöitä, joista osaa jatkuu aikuisuuteen
- Enemmän pojilla
- Alttiuden oletetaan olevan geneettistä, ja saattaa olla kytköksissä Touretten syndroomaan
- Taustatekijöinä voi olla esim. aggressiivisiä tunteita ja kuolemantoiveita (kohdistuen esim. vanhempiin), jotka ovat niin ahdistavia, että ne on torjuttava
- Hoidetaan psykoterapialla, perheteterapialla, kognitiivis-behaviorisella terapialla sekä masennuslääkkeillä
- Hoitomuotojen yhdisteleminen on tehokkainta
Sisarkateus:
- Diagnoosia käytetään vain, jos keskimääräistä pitempää ja voimakkaampaa
Lapsuusiän sosiaalinen ahdistuhäiriö:
- Varovaisuus vieraita ihmisiä kohtaan, sosiaalista pelkoa ja ahdistusta uusissa ja oudoissa tilanteissa
- Diagnoosia käytetään vain kun pelot syntyvät varhaisvuosina, ovat epätavallisen voimakkaita ja sosiaalisen toiminnan kannalta ongelmallisia
Koulupelko
- Kohtuutonta pelkoa ja vaikutta käydä koulua. Liittyy usein ahsituneisuutta, syyllisyyttä ja masentuneisuutta
- Nämä lapset ovat yleensä emotionaalisesti kypsymättömiä
- Jos lapset ovat kasvaneet ahdistuneessa tai hemmottelevassa ja kaiken sallivassa ilmapiirissä, he eivät ole oppineet kanavoimaan aggressiivia viettejään sosiaalisesti hyväksyttäviin ja rakentaviin toimintoihin
Paniikkihäiriö
- Äkillisesti alkanut äärimmäinen pelko ja lähestyvän tuhon tunne
- Hikoilu, hengityksen katkonaisuus, sydämentykytys, heikotus, tärinä ja vapina
Ahdistuneisuushäiriöt:
Pelko-oireiset ahdistuneisuushäiriöt:
- Yksittäiset pelot -> rajoittuvat erittäin tarkasti määriteltäviin tilanteisiin
- Julkisten paikkojen pelko -> liittyy usein paniikkihäiriö, tilanteen välttäminen usein voimakasta
- Normaalia pienillä lapsilla ja usein häviävät vanhetessa
Valikoiva puhumattomuus:
- Puhumaan kykenevä lapsi kieltäytyy puhumaan tietyissä sosiaalisissa tilanteissa, ei elimellistä puhevikaa
- Tyypillisesti puhuu kotona, mutta ei ulkopuolella.
- Oireilevat lapsukaiset ovat tyypillisesti ujoja, herkkiä, uutta pelkääviä, helposti masentuvia ja ahdistuvia, yms. (mutta usein kotona jopa vilkkaita)
- Yleisintä kouluun menon alussa
- Pitkäkestoinen traumaattinen mutismi alkaa psyykkisestä ja/tai fyysisestä traumasta. (yleisintä pakolaislapsilla)
- Liittyy myös muita oireita (kastelu, nykiminen jne.)
- Ei vakiohoitoa, monia eri terapian mutosia kokeiltu, yleisimmät käyttäytymisterapia tai psykodynaaminen terapia yhdistettynä perheterapiaan
- Tärkeää pysyä omalla luokalla
- Lääkehoitoa käytetty jossain määrin
- Varhainen diagnoosi tärkeä
Dissosaatiohäiriöt:
- Ahdistumisen muuttuminen fyysiseksi oireeksi
- Voimakkaita toistuvia traumoja (esim. seksuaalinen hyväksikäyttö)
- Konversiohäiriöt
- Somaattisia tai neurologisia oireita
- Sokeutta, halvaantumista, kouristuskohtauksia, kuuroutta, tunnottomuutta
- Oireilla ei elimellistä pohjaa
- Psykogeeninen amnesia
- Joihinkin henkilöihin tai tapahtumiin kohdistuva muistinmenetys
- Multippeli persoonallisuus
- Äkillinen vaihtelu useampien persoonallisuuksien välillä
- Psykoterapia, perheterapia, suggestiot. Ei juuri lääkehoitoa.
Hoitomuodot:
Pienten lasten hoito ja häiriöiden ehkäisy
- Tärkein piirre on varhaisen vuorovaikutuksen osuus diagnosoinnissa sekä hoidossa
- Tuen tulee olla perheen kanssa jaettu yhteistyöprosessi, jossa tavoitellaan parempaa ymmärrystä lasta ja lapsen tilannetta kohtaan
- Pikkulapsipsykiatrinen toiminta sisältää häiriöiden yksilökohtaista hoitamista, tapaus ja ryhmäkohtaisia opetuksellisia ja tukea antavia interventioita
- Hoidossa tärkeintä on varhaisen vuorovaiikutuksen tukeminen ja laadullinen parantaminen
- Vanhempi-lapsiterapiat jakautuvat pedagogis-käyttäytymisteoreettiseen vanhemmuuden ohjantaan sekä psykoterapeuttisiin äiti-lapsi ja isä-lapsi terapioihin
- Varhaisinterventiota tehdään riskiryhmille tai laajoille kohderyhmille riskien vähentämiseksi
- Yhteiskunnan toteuttama lapsipolitiikka, erilaiset instituutiot (neuvola, päiväkoti) perheisiin kohdistuvat toimet ja asennoituminen vaikuttavat konkreettisesti lapsen kehitykseen
Psykoterapia:
- Tärkein ahdistushäiriöiden hoitomuoto
- Vanhempien omaa psykoterapiaa suositellaan, jos he ovat itse ahdistuneita, ylisuojelevia tai heillä on psyykkisiä ongelmia
- Perheterapia pyrkii löytämään ja ottamaan käyttöön perheen omat positiiviset voimavarat sekä muuttamaan lapsen kasvun kannalta epäsuotuisia asetelmia
- jos oireet eivät poistu, lapselle aloitetaan yksilöterapia
Oppimisterapeuttinen tilanneanalyysi:
- Jos esimerkiksi lapsi kokee saavansa erityishuomiota juuri oireillessaan ja jäävänsä vaille vanhempiensa kiintymyksenosoituksia ollessaan terve, on tälläinen tilanne omiaan ylläpitämään oireita
Osastohoito:
- Lastenpsykiatrinen osastohoito joskus tarpeen voimakkaimmin oireilevien lasten kohdalla
- Jo lyhytkestoinen osastohoito on omiaan lieventämään ahdistuneisuutta koko perheessä
Lääkehoito:
- Lääkehoitoa ei lapsille yleensä suositella, ellei ahdistuneisuuteen liity depressiivisyyttä, jolloin masennuslääkkeistä voi olla apua
- Vain vaikeimmissa tapauksissa ja rajoitetun ajan
http://compassionatesleepsolutions.com/how-do-i-get-my-crying-baby-to-sleep/
Virtasen perhe joutui autokolariin Mirjamin ollessa 3-vuotias. Perhe selvisi vammoitta, paitsi isä joka päätyi pyörätuoliin, masentui ja alkoi hoitaa ongelmiaan alkoholilla. Humalassa ollessaan isä käyttäytyi väkivaltaisesti. Väkivaltaisten tapahtumien sarja laukaisi Mirjamissa trauman aiheuttaman stressihäiriön ja siddosiaatio oireita tunnottomuuden muodossa.
Mirjamilla alkoi esiintyä nukkumaanmenonvaikeutta ja heräili kesken yötä painajaisiin. Mirjami ei enää leikkinyt ja hän vaikutti passiiviselta ja häneltä puuttui itsesuojeluvaisto. Perheeseen syntyi pikkuveli, jota kohtaan Mirjami alkoi tuntea sisarkateutta ja käyttäytyi veljeään kohtaan aggressiivisesti. Äiti päätti hakea apua.
Perheen kanssa aloitettiin psykoterapinen perheterapia, mutta sillä päästiin vain hieman parempaan tilanteeseen, koska Mirjamin ongelmat olivat kehittyneet niin pahoiksi, sekä isä oli masentunut perheestä johtumattomista syistä. Äiti oli myös kokenut traumoja ja yritti parhaansa mukaan peitellä ongelmia. Perheen jäsenille aloitettiin yksilöterapioita. Mirjamin yksilöterapiaan kuului ratsastusta ja ponin hoitoa. Mirjamille annettiin myös suggestiivista hoitoa hypnoosin muodossa.
Perhe- ja yksilöterapian yhdistelmä alkoi tehota ja perheen elämä alkoi muuttua tasapainoisemmaksi. Isä meni vieroitushoitoon, alkoi pelata rullatuolirugbyä ja pääsi irti alkoholista tältä erää. Sisarkateus katosi luonnollisesti Mirjamin oireiden hävittyä. Mirjamilla oli kuitenkin pitkään tunnottomuutta, jonka takia hän useasti onnistui vahingoittamaan itseään. Lopulta Mirjami sai tuntonsa takaisin.
Jaetaan 7 pääryhmään
1) Trauman aiheuttama stressihäiriö.
- Äkillinen yksittäinen tapahtuma, monien traumaattisten tapahtumien sarja, jatkuva stressi.
- Oireina nukkumaanmenon vaikeus, pelot, aggressiivisuus ja leikin väheneminen.
2) Mielialahäiriöt
- Jaetaan 6 alaryhmään: ahdistushäiriö, pitkittynyt surureaktio, masennus, emotionaalisen ilmaisun häiriö, sukupuoli-identiteetin häiriö ja kiintymyssuhteen deprivaatiohäiriö
- Liittyvät varhaisen vuorovaikutuksen häiriöihin sekä kiintymyssuhteen ja hoivan puutteeseen
3) Sopeutumishäiriot
- Selkeän tapahtuman aiheuttamat tilapäiset, suhteellisen lievät oireet (äidin meno töihin, hoitopaikan muutos)
- Oireina alakuloisuus, kiukuttelu ja vakavuus
4) Säätelyhäiriöt
- Vaikeuksia säädellä käyttäytymistään ja fysiologisia, sensorisia, motorisia sekä tarkkaavaisuuteen ja mielialaan liittyviä prosesseja
- Lapsi voi reagoida ärsykkeisiin yliherkästi tai liian alireagoivasti ja kontroloida liikkeitään ja käyttäytymistään huonosti
5) Nukkumiskäyttäytymisen häiriöt
- Sellaiset häiriöt, joissa ei ole muita oireita
- Yökauhut, nukkumisen aloittamisen vaikeus ja unen ylläpitämisen hankaluus
6) Syömiskäyttäytymisen häiriöt
- Lapsi ei säätele syömistään nälän tunteen mukaan, tai on vaikeaa saada syntymään normaali syömiskäyttäytyminen
- Häiriön syntyyn vaikuttavat keskosuus, väärät ruokintatavat ja vähäinen vuorovaikutus
7) Vuorovaikutus- ja kommunikaatiohäiriöt
- Jaetaan vakaviin, koko kehitystä häiritseviin häiriöihin ja lievempiin häiriöihin
- mm. autismi, Aspergerin syndrooma, Rettin syndrooma ja disintegratiiviset psykoosit (??)
Pakko-oireinen häiriö
- Pakkoajatukset eli obsessiot & pakkotoiminnot eli kompulsiot (jatkuva käsien pesu yms.)
- Lievä muoto liittyy normaaliin kehitykseen ja esiintyy lähes kaikilla ihmisillä jossain vaiheessa
- Usein juuri obsessio johtaa kompulsioon
- Vaikeimmat häiriöt puhkeavat usein 7-8 vuoden iässä, sekä 90% on myös muita psyykkisiä häiriöitä, joista osaa jatkuu aikuisuuteen
- Enemmän pojilla
- Alttiuden oletetaan olevan geneettistä, ja saattaa olla kytköksissä Touretten syndroomaan
- Taustatekijöinä voi olla esim. aggressiivisiä tunteita ja kuolemantoiveita (kohdistuen esim. vanhempiin), jotka ovat niin ahdistavia, että ne on torjuttava
- Hoidetaan psykoterapialla, perheteterapialla, kognitiivis-behaviorisella terapialla sekä masennuslääkkeillä
- Hoitomuotojen yhdisteleminen on tehokkainta
Sisarkateus:
- Diagnoosia käytetään vain, jos keskimääräistä pitempää ja voimakkaampaa
Lapsuusiän sosiaalinen ahdistuhäiriö:
- Varovaisuus vieraita ihmisiä kohtaan, sosiaalista pelkoa ja ahdistusta uusissa ja oudoissa tilanteissa
- Diagnoosia käytetään vain kun pelot syntyvät varhaisvuosina, ovat epätavallisen voimakkaita ja sosiaalisen toiminnan kannalta ongelmallisia
Koulupelko
- Kohtuutonta pelkoa ja vaikutta käydä koulua. Liittyy usein ahsituneisuutta, syyllisyyttä ja masentuneisuutta
- Nämä lapset ovat yleensä emotionaalisesti kypsymättömiä
- Jos lapset ovat kasvaneet ahdistuneessa tai hemmottelevassa ja kaiken sallivassa ilmapiirissä, he eivät ole oppineet kanavoimaan aggressiivia viettejään sosiaalisesti hyväksyttäviin ja rakentaviin toimintoihin
Paniikkihäiriö
- Äkillisesti alkanut äärimmäinen pelko ja lähestyvän tuhon tunne
- Hikoilu, hengityksen katkonaisuus, sydämentykytys, heikotus, tärinä ja vapina
Ahdistuneisuushäiriöt:
Pelko-oireiset ahdistuneisuushäiriöt:
- Yksittäiset pelot -> rajoittuvat erittäin tarkasti määriteltäviin tilanteisiin
- Julkisten paikkojen pelko -> liittyy usein paniikkihäiriö, tilanteen välttäminen usein voimakasta
- Normaalia pienillä lapsilla ja usein häviävät vanhetessa
Valikoiva puhumattomuus:
- Puhumaan kykenevä lapsi kieltäytyy puhumaan tietyissä sosiaalisissa tilanteissa, ei elimellistä puhevikaa
- Tyypillisesti puhuu kotona, mutta ei ulkopuolella.
- Oireilevat lapsukaiset ovat tyypillisesti ujoja, herkkiä, uutta pelkääviä, helposti masentuvia ja ahdistuvia, yms. (mutta usein kotona jopa vilkkaita)
- Yleisintä kouluun menon alussa
- Pitkäkestoinen traumaattinen mutismi alkaa psyykkisestä ja/tai fyysisestä traumasta. (yleisintä pakolaislapsilla)
- Liittyy myös muita oireita (kastelu, nykiminen jne.)
- Ei vakiohoitoa, monia eri terapian mutosia kokeiltu, yleisimmät käyttäytymisterapia tai psykodynaaminen terapia yhdistettynä perheterapiaan
- Tärkeää pysyä omalla luokalla
- Lääkehoitoa käytetty jossain määrin
- Varhainen diagnoosi tärkeä
Dissosaatiohäiriöt:
- Ahdistumisen muuttuminen fyysiseksi oireeksi
- Voimakkaita toistuvia traumoja (esim. seksuaalinen hyväksikäyttö)
- Konversiohäiriöt
- Somaattisia tai neurologisia oireita
- Sokeutta, halvaantumista, kouristuskohtauksia, kuuroutta, tunnottomuutta
- Oireilla ei elimellistä pohjaa
- Psykogeeninen amnesia
- Joihinkin henkilöihin tai tapahtumiin kohdistuva muistinmenetys
- Multippeli persoonallisuus
- Äkillinen vaihtelu useampien persoonallisuuksien välillä
- Psykoterapia, perheterapia, suggestiot. Ei juuri lääkehoitoa.
Hoitomuodot:
Pienten lasten hoito ja häiriöiden ehkäisy
- Tärkein piirre on varhaisen vuorovaikutuksen osuus diagnosoinnissa sekä hoidossa
- Tuen tulee olla perheen kanssa jaettu yhteistyöprosessi, jossa tavoitellaan parempaa ymmärrystä lasta ja lapsen tilannetta kohtaan
- Pikkulapsipsykiatrinen toiminta sisältää häiriöiden yksilökohtaista hoitamista, tapaus ja ryhmäkohtaisia opetuksellisia ja tukea antavia interventioita
- Hoidossa tärkeintä on varhaisen vuorovaiikutuksen tukeminen ja laadullinen parantaminen
- Vanhempi-lapsiterapiat jakautuvat pedagogis-käyttäytymisteoreettiseen vanhemmuuden ohjantaan sekä psykoterapeuttisiin äiti-lapsi ja isä-lapsi terapioihin
- Varhaisinterventiota tehdään riskiryhmille tai laajoille kohderyhmille riskien vähentämiseksi
- Yhteiskunnan toteuttama lapsipolitiikka, erilaiset instituutiot (neuvola, päiväkoti) perheisiin kohdistuvat toimet ja asennoituminen vaikuttavat konkreettisesti lapsen kehitykseen
Psykoterapia:
- Tärkein ahdistushäiriöiden hoitomuoto
- Vanhempien omaa psykoterapiaa suositellaan, jos he ovat itse ahdistuneita, ylisuojelevia tai heillä on psyykkisiä ongelmia
- Perheterapia pyrkii löytämään ja ottamaan käyttöön perheen omat positiiviset voimavarat sekä muuttamaan lapsen kasvun kannalta epäsuotuisia asetelmia
- jos oireet eivät poistu, lapselle aloitetaan yksilöterapia
Oppimisterapeuttinen tilanneanalyysi:
- Jos esimerkiksi lapsi kokee saavansa erityishuomiota juuri oireillessaan ja jäävänsä vaille vanhempiensa kiintymyksenosoituksia ollessaan terve, on tälläinen tilanne omiaan ylläpitämään oireita
Osastohoito:
- Lastenpsykiatrinen osastohoito joskus tarpeen voimakkaimmin oireilevien lasten kohdalla
- Jo lyhytkestoinen osastohoito on omiaan lieventämään ahdistuneisuutta koko perheessä
Lääkehoito:
- Lääkehoitoa ei lapsille yleensä suositella, ellei ahdistuneisuuteen liity depressiivisyyttä, jolloin masennuslääkkeistä voi olla apua
- Vain vaikeimmissa tapauksissa ja rajoitetun ajan
Virtasen perhe joutui autokolariin Mirjamin ollessa 3-vuotias. Perhe selvisi vammoitta, paitsi isä joka päätyi pyörätuoliin, masentui ja alkoi hoitaa ongelmiaan alkoholilla. Humalassa ollessaan isä käyttäytyi väkivaltaisesti. Väkivaltaisten tapahtumien sarja laukaisi Mirjamissa trauman aiheuttaman stressihäiriön ja siddosiaatio oireita tunnottomuuden muodossa.
Mirjamilla alkoi esiintyä nukkumaanmenonvaikeutta ja heräili kesken yötä painajaisiin. Mirjami ei enää leikkinyt ja hän vaikutti passiiviselta ja häneltä puuttui itsesuojeluvaisto. Perheeseen syntyi pikkuveli, jota kohtaan Mirjami alkoi tuntea sisarkateutta ja käyttäytyi veljeään kohtaan aggressiivisesti. Äiti päätti hakea apua.
Perheen kanssa aloitettiin psykoterapinen perheterapia, mutta sillä päästiin vain hieman parempaan tilanteeseen, koska Mirjamin ongelmat olivat kehittyneet niin pahoiksi, sekä isä oli masentunut perheestä johtumattomista syistä. Äiti oli myös kokenut traumoja ja yritti parhaansa mukaan peitellä ongelmia. Perheen jäsenille aloitettiin yksilöterapioita. Mirjamin yksilöterapiaan kuului ratsastusta ja ponin hoitoa. Mirjamille annettiin myös suggestiivista hoitoa hypnoosin muodossa.
Perhe- ja yksilöterapian yhdistelmä alkoi tehota ja perheen elämä alkoi muuttua tasapainoisemmaksi. Isä meni vieroitushoitoon, alkoi pelata rullatuolirugbyä ja pääsi irti alkoholista tältä erää. Sisarkateus katosi luonnollisesti Mirjamin oireiden hävittyä. Mirjamilla oli kuitenkin pitkään tunnottomuutta, jonka takia hän useasti onnistui vahingoittamaan itseään. Lopulta Mirjami sai tuntonsa takaisin.
keskiviikko 30. lokakuuta 2013
BEHAVIORISMI
Rovajoen koulussa vallitsee tyyni ja rauhallinen ilmapiiri. Ulkona kuitenkin myrskyää. Luokassa ovat jo Jori, Marketta, Ninja sekä Merja Sannan, Henrin ja Juhanan astuessa luokkaan. Senja ja Henna kiiruhtavat luokkaan viime minuutilla. Mirva-opettaja hymyilee paikalla oleville.
Muutaman minuutin kuluttua Katriina juoksee ovelle ja pyytää anteeksi myöhästymistään. Tuisku koputtaa oveen 10 minuutin kuluttua. Hän pahoittelee myöhästymistään ja selittää sen johtuneen ulkona vallitsevasta lumipyrystä. Mirva käskee myöhästyneiden leipoa seuraavaksi päiväksi pullat muulle luokalle.
Luokassa vallitsee syvä hiljaisuus Mirvan opettaessa. Mirva kysyy kysymyksen luentonsa pohjalta. Muutama oppilas viittaa laiskan rutiininomaisesti, mutta Marketta vittaa innokkaasti ja saa vastausvuoron. Hän vastaa täsmällisen oikein ja saa Mirvalta ylitsevuotavat kehut. Tuisku keskeyttää opetuksen kertoen painavan mielipiteensä asiasta. Mirva ei pidä tästä ja niinpä Tuisku jää kahvitauon ajaksi opettelemaan sosiaalisia taitoja.
Mirvan paasaamisen jälkeen otetaan oppikirjat esiin. Jorin jalka vipattaa jatkuvasti hänen tehdessään tehtäviä. Mirva alkaa systemaattisesti karsimaan tätä tapaa pois heittelemällä Joria kuminpalasilla. Mirva huomaa Hennan piirtelevän perhosia muiden opiskellessa rauhassa. Mirva uhkaa siirtää Hennan taidelinjalle. Juhana toteaa tähän: "Nimenomaan!"
Päivän lopuksi pidetään testi, jossa testataan päivällä opittuja asioita. Merja on tietysti taas paras ja saa palkinnoksi herkkukorin. Kirjan tiedoista poikkeavat vastaukset hylätään automaattisesti. Senja, Ninja, Henri ja Sanna jäävät kertaamaan tismallisia vastauksia koulun jälkeen. Mirva on vuoden kestäneellä ehdollistavalla opetustavallaan muokannut oppilaista virheettömästi toimivia robottimaisia ihmisolentoja.
Jyri, Hanna, Katariina, Johanna & Henrika
perjantai 25. lokakuuta 2013
Mielialahäiriöt ja itsetuhokäyttäytyminen
Mielialahäiriöt
- Jakautuu masennushäiriöihin ja kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön
- Psykobiologinen perusreaktio, jota esiintyy läpi elämän
- ICD-10 -tautiluokitus (lievä, keskivaikea ja vaikea masennus)
- Masennuksen pääoireet: 1. Masentunut mieliala, 2. Kyvyttömyys mielenkiintoon, mielihyvään ja elämästä nauttimiseen, 3. Voimattomuus, väsyminen ja aktiivisuuden puute
- Muita oireita mm. keskittymiskyvyn puute, itsetunnon heikkeneminen, syyllisyys, pessimismi, itsetuhoiset ajatukset, unihäiriöt, ruokahalun huonontuminen
Vauvaikäisen masennus (0-3v.)
- Anakliittinen depressio (Spiz 1946)
- Vauvan kehitys pysähtyy tai taantuu
- Syynä hyvän himissuhteen katkeaminen ja/tai kiintymyssuhteen huono laatu (sekä syy, että seuraus)
- Pysyvästi surullinen, iloton ilme, runsas itku, tyhjä katse, ääntely vähäistä, unirytmissä ja ruokahalussa häiriöitä
- Sosiaalinen hymy ei kehity
Leikki-ikäisen masennus (3-5v. )
- Alakuloisuus näkyy ärtyvyytenä ja levottomuutena
- Oireet näkyvät leikeissä: Ilottomuus, synkkyys, epäonnistuminen, tuhon ja kuoleman elementit
- Fantasiat epätoivoa vähentämässä, epätoivoa vaikea jakaa --> aggressiivinen, tuhoava käyttäytyminen
- Taantumusta, sosiaalisuus vähenee, "Kukaan ei halua leikkiä kanssani" -ajattelua
- Vanhempiin takertumista, eroahdistusta
- Somaattisia oireita (päänsärky, vatsakipu, paha olo)
Kouluikäisen masennus (6-12v.)
- Ilmeet, eleet, leikit: menetystä, hylkäämistä, henkilökohtaista vahingoittumista, itsemurha ja kuolema esillä
- Koulussa alisuoriutumista
- Toverisuhteet, roolinvalintaa
- Motoriikka voi olla kömpelöä
- Ilmenee puheissa
- Useat psykosomaattiset oireet
- Itsemurhauhkaukset, -yritykset, myös onnistuneet itsemurhat
Nuoren masennus (12-18v.)
- Vaikea erottaa nuoren muista kriiseistä, usein alidiagnosoidaan
- Huono itsetunto, epäsosiaalinen käyttäytyminen, päihteet
- Itsemurhayritykset, onnistuneet tapaukset yleistyviä
- Voi olla jatkoa lapsuusiän sairaudelle
Hoito
- Hoidot jaetaan kolmeen osaan:
- masennuslääkkeet (ei suositella lapsille) ---> serotoniinin takaisinoton estäminen
- Aloitettava pienellä annoksella
- Kuukausia jatkettavaa käyttöä, jopa oireiden loppumisen jälkeen
- Maanisdepressiivisyyden esiintyminen suvussa otettava huomioon
- Eri psykoterapian muodot
- Tuetaan lapsen tai nuoren persoonallisuuden kehitystä, käsitystä itsestä mahdollita muuttaa
- Ohella luovuusterapiaa, rentoutusta
- Huomioitava itsetuhoisuus hoitomuotoa suunniteltaessa
Vuorovaikutusverkostoon liittyvä tuki:
- Perhe, koulu, päivähoito ja mahdolliset harrastusyhteisöt koetaan terapeuttisiksi verkostoiksi
- Itsetuntoa vahvistavaa, minäkäsitystä parantavaa
Taustatekijät
- Geneettiset, neurobiologiset ja sosiaaliset tekijät
Perinnölliset:
- Kaksos-, adoptio-, separaatio- ja sukututkimukset
- Psykiatriset häiriöt periytyvät useamman geenin avulla
Neurobiologiset:
- Masentuneiden potilaiden välittäjäainejärjestelmässä todettu häiriöitä (serotoniini, noradrenaliini, dopamiini)
Psykologiset:
- Persoona, vuorovaikutus ja ihmissuhteet
Sosiaaliset:
- Sosiaalisten verkkojen heikkous tai puuttuminen, perheen ongelmat (talous, sairaus, työttömyys)
Itsetuhokäyttäytyminen ja itsemurhat
- Tarkoittaa ajatuksia/tekoja, jotka johtavat itseen kohdistuvaan vahinkoon/kuolemaan
- Ilmenee esim. haluna tappaa itsensä, toimintana jota leimaa piittaamattomuus omasta itsestä
- Erityisesti lapsen ilmaisema halu tappaa itsensä on ympäristöä herättävä tekijä
- Hoito: Ennaltaehkäisy!! Hengenpelastaminen, kriisihoito/-terapia, yksilöterapia, yksilöpsykoterapia, perheterapia, lääkehoito (mikäli taustalla masennus)
- Hox! Itsemurhayrityksen uusimisvaara
Kaksisuuntainen mielialahäiriö
- Masennus ja mielialan kohoaminen vaihtelevat henkilöllä enemmän tai vähemmän säännöllisesti
- Lapsena alkanut maanisdepressiivinen sairaus taudinkuvaltaan aikuisena alkavaa vaikeampi
- Hoito: Perheen lapsen tai nuoren tukeminen, yksilöhoidot, erityishoidot ja lääkehoito
Evan Perry
- Vauvaisässä haasteellinen vanhemmilleen
- Haivaittiin autismin/aspergerin piirteitä
- Leikki-iässä aggressiivisuutta ja sopeutumattomuutta
- Esikouluikäisenä itsemurhasta puhuminen
- Itsemurhateema leikeissä
- 7-vuotiaana masennuslääkitys
- Sekä hyviä että huonoja kausia, fyysiset muutokset
- Koulussa 10-vuotiaana itsemurhauhkauksia ----> ensiapuun, josta psykiatriseen hoitoon
- Diagnoosina kaksisuuntainen mielialahäiriö
- Hoitomuotona myös terapiakeskus
- Nuoruusiässä paljon hyviä kausia (menestys koulussa & kaveripiirissä)
- Psykiatrin hoitoa jatkettiin lääkityksen ohella
- Hyvän kauden kestäessä ääkitystä vähennettiin, mikä johti vähitellen alakuloisuuteen ----> Itsemurha ikkunasta hyppäämällä
Lähde: Moilanen, I. Räsänen, E. Tamminen, T. Almqvist, F. Kumpulainen, K. & Piha, J. (toim.) 2004. Lasten ja nuorisopsykiatria. Helsinki: Duodecim.
Äkilliset stressireaktiot ja sopeutumishäiriöt
Reaktio äkilliseen stressiin
- Aiheuttaa äärimmäisen voimakasta fyysistä tai psyykkistä terveyttä tai olemassaoloa uhkaava äkillinen traumaattinen tapahtuma
- Ohi menevä, mutta oireiltaan vaikea asteinen
- Oireet ilmenevät muutaman tunnin tai päivän sisällä tapahtumasta
Hoito
- Kriisihoito välittömästi, voi kestää 2-10 tapaamiskertaa
- Mahdollisesti pidempiaikainen psyykkinen tuki
- Akuutin stressin aiheuttama häiriö yleensä hoidettavissa
Sopeutumishäiriö
- Lapsen tai nuoren vaikea sopeutua tiettyyn tunnistettuun psykososiaaliseen stressitekijään
- Yksilön alttiudella ja haavoittuvuudella merkittävä osuus oireyhtymän synnyssä
- muutos, esim. koulun aloitus tai vaihtaminen, toiselle paikkakunnalle muutto sairastuminen
- Oireilu samankaltainen kuin muissa mielenterveyden häiriöissä
Hoito
- Yksilöön, perheeseen ja ympäristöön vaikuttaminen (ohjaus, tuki)
- kognitiiviset terapiamuodot
- toipuminen kohtalaista
Traumaperäinen stressireaktio
- Traumaattinen tapahtuma, äärimmäisen voimakas , uhkaa henkilön tai omaisen terveyttä, koskemattomuutta tai henkeä
- Vaikea ja pitkäkestoinen vaikutus lapseen vielä vuoden kuluttua tapahtumasta, yli 50%:lla lapsista on voitu todeta oireita
- Oireet alkavat usein muutaman päivän sisällä tapahtumasta, yleensä 3kk:n kuluessa
- Oireilu esim. somaattisia oireita, vetäytymistä, unihäiriöitä, masennusta, ahdistusta
Hoito
- Kriisihoito mahdollisimman pian
- Yksilöpsykoterapia
- Perheterapia
- Käyttäytymisterapia
- Leikkiterapia pienille lapsille
- Luovat terapiamuodot
- Lääkehoito vaikeissa tilanteissa
- Yleensä hoidettavissa, mutta eivät välttämättä parane täysin
Ennaltaehkäisy:
- Lapset ja nuoret poikkeuksellisen hyvä ennaltaehkäisevän toiminnan kohderyhmä
- Tuloksellisinta kun se ajoittuu yksilön ja perheen luonnollisiin muutosvaiheisiin
- Monikanavainen toiminta tuloksellisinta jos/kun yhdistellään erilaisia ehkäiseviä ja mielenterveyttä tukevia työmuotoja
- Toimenpiteet kohdistetaan samanaikaisesti yksilöön, vanhempiin ja lähiympäristöön
tiistai 22. lokakuuta 2013
Psykoottisuus ja persoonallisuushäiriöt
Psykoottisuus
- psykoosi = vaikea henkinen häiriö, äkillinen tai pitkäaikainen
* liittyy tavallisesti jäsentymättömään ajatusprosessiin ja/tai harha-ajatuksiin
* olennaista aikaisemmin normaalisti toimineen yksilön todellisuudentajun hämärtyminen
- lapsuusiän psykoosit jaetaan skitsofreenisiin ja muihin, lähinnä orgaanisiin psykoosin kaltaisiin tiloihin (esim. lääkkeistä aiheutuvat)
Skitsofrenia
= vakava häiriö tunne-elämän ja ajattelukyvyn alueella
- yleisempää pojilla kuin tytöillä
- varhaisempi muoto (very early onset schizophrenia) alkaa ennen 13.ikävuotta
OIREET
- ajatusten assosiaatiohäiriöt, jumiutuminen, harhaluulot, kuuloharhat, ruumiintuntemuksiin tai näköaistimuksiin liittyvät harhat + mielialan häiriöt
* lapsuusiän skitsofrenian positiiviset oireet: harhaluulot, kuuloharhat ja vainoharhaisuus
* negatiiviset oireet: apatia, puhekyvyttömyys ja epäsosiaalisuus
(http://images1.wikia.nocookie.net/creepypasta/images/3/3c/Sz2.jpg)
TAUSTA
- perinnöllinen taipumus, epäily raskaudenaikaisten tulehdustautien osallisuudesta skitsofrenian puhkeamiseen, neuroradiologisesti todetut pienet rakenteelliset poikkeavuudet
- perhe voi joko estää tai vahvistaa psykoosin puhkeamista (perheen keskinäinen kommunikaatio vaikuttaa lapsen ajatusmaailmaan ja mahdollisten ajatushäiriöiden syntyyn)
(http://www.scientificamerican.com/media/inline/F66FA81E-A676-CA5D-081A381809DAE658_1.jpg)
HOITO
- räätälöidään lapsen ja perhetilanteen mukaan --> tutkimusjakso erikoissairaanhoidon yksikössä
- psykoterapeuttinen hoito + lääkehoito
- perheterapeuttinen hoito
- perheelle osoitetut tukitoimenpiteet (tuki- ja hoitokeskustelut)
Nuoruusiän psykoottiset tilat
- sekavuustilat ja muut orgaaniset psykoosit (lääkkeet, huumeet)
- skitsofrenia
- maanis-depressiivinen psykoosi
- identiteettihajaannus (= nuori ei kykene kokoamaan minuuttaan eheäksi --> minuus ilmenee pirstalaisena)
- psykoottisuus laajempana käsitteensä (kehitykselliset murtumatilanteet, itsetuhoiset teot ja itsemurhayritykset)
HOITO
- elämäntilanteen arviointi --> tarpeenmukaisen hoidon suunnittelu
- perheelle ohjausta ja tukea
- jos nuori ja läheiset motivoituneita hoitoon, tilanne voidaan saada rauhoittumaan avohoidossa
- jos nuoren käyttäytyminen vaarantaa hänen elämänsä/hänellä ei ole sairauden tuntoa, nuoripsykiatrinen osasto on tarpeellinen
(http://www.medindia.net/health-images/schizophrenia.jpg)
Personaallisuushäiriöt
- persoonallinen tyyli kaavamaisuutensa tai muun poikkeavuutensa takia aiheuttaa subjektiivista kärsimystä tai ongelmia ympäristössä
- yksilön persoonallisuudessa ja käyttäytymisessä on vakavia häiriöitä, jotka eivät suoranaisesti aiheudu aivosairaudesta, aivovammasta tai muusta aivohäiriöstä eivätkä muustakaan psykiatrisesta häiriöstä
- häiriöt ovat yleensä ilmeisiä lapsuudesta tai nuoruudesta asti ja jatkuvat läpi aikuisiän
- häiriöt vaikuttavat tavallisesti useisiin persoonallisuuden alueisiin
KEHITYSIÄN TAVALLISIMMAT PERSOONALLISUUSHÄIRIÖT
- rajatilahäiriö
- muita persoonallisuushäiriön muotoja: huomionhakuinen, narsistinen, epäsosiaalinen ja eristäytyvä persoonallisuus
(http://narcissismnpdbpd.ca/images/narcissus.jpg)
- rajatilahäiriössä ominaista laaja-alainen mielialan tasapainottomuus, epävakaisuus ihmissuhteissa ja häiriintynyt kuva itsestä ja muista ihmisistä
- rajatila -käsitteellä kuvattu psykoottista lasta tai nuorta silloin, kun häntä ei ole haluttu leimata psykoottiseksi
HOITO
- rajatilalasten ja -nuorten hoidossa käytetään psykologisia, pedagogisia, sosiaalisia ja farmakologisia keinoja:
* yksilöpsykoterapia
* käyttäytymisterapia
* yksilöllinen tuki
* perheterapia
* ryhmäterapia
* lääkehoito
* päivähoidon ja koulun hoidollinen yhteistyö
* avo- tai sairaalahoito
maanantai 21. lokakuuta 2013
Käytöshäiriöt ja päihteidenkäyttö
- Raskaudesta huolimatta nainen jatkaa alkoholin käyttöä -->lapselle jo sikiöaikana vaurioita
- Lapsi syntyy keskosena -->heikko emotionaalinen kiintymys vanhempiin osastolla olemisen takia -->kehityshäiriö kasvoissa (FASD-lapsi) sekä diabetes
- Lapsen isä laitoshoidossa päihteidenkäytön takia, lapsi saa muutenkin vähän huomiota vanhemmiltaan -->itsetunto-ongelmat -->syrjäytyminen -->käytöshäiriöt
- Oppimishäiriön pohjalla keskittymishäiriö -->pienryhmään
- Vanhempien vähäinen kontrolli, joutuu koulukiusaamisen uhriksi -->agressiivinen käytös
- Äidin vieroitusoireiden takia tulee pahoinpidellyksi -->traumatAjautuu yläasteella huonoon seuraan -->runsas alkoholin ja tupakan käyttö
- Nuori ajautuu kokeilemaan huumeita -->huumeneulasta tulee virustartunta Diabetes ja huumeet -->tajunnantason lasku -->sairaalaan
- Koulussa puututaan poissaoloihin ja aletaan epäillä alkoholin käyttöä -->terveydenhoitajan luo juttelemaan, mutta valehtelee ja vähättelee päihteidenkäyttöään -->lähete lääkärille
- Lääkäri tutkii ja keskustelee -->kodin ongelmat ilmi -->lastensuojeluilmoitus -->nuori pääsee avohuoltoon ja vertaisryhmään
- Lääkäri jatkaa tutkintaa ja tekee perusteellisen kliinisen-tutkimuksen -->tarve jatkotutkimuksiin ja haastatteluun
- Nuori joutuu tilanteen vakavuuden takia laitoshoitoon, jossa saa myös lääkehoitoa -->laitoshoidon jälkeen on edelleen avohoidossa
Käytöshäiriöiden oireet
- varastelu
- agressiivinen käyttäytyminen
- haluttomuus mennä kouluun
- toisten omaisuuden tuhoaminen
- tulen sytyttäminen
- päihteidenkäyttö
- geneettiset tekijät
- kromosomipoikkeavuudet
- sikiöaikainen sairaus tai vaurio
- synnytysvamma tai keskosuus
- myöhemmät aivovauriot
- temperamentin vaikutus
- perhe
- perheen ulkopuoliset tekijät
- tulisi kohdistaa sosiaalisten normien ja tapojen edistämiseen
- perustuu lapsen, perheen ja laajemman elinympäristön huolelliseen selvittelyyn
- terapia: yksilö ja/tai perhe
- kuntoutus
- oikean koulutusmuodon teko
- vanhempien ja koulun neuvonta
- perheympäristön muutos
- selkeät rutiinit ja rajat
- johdonmukainen käyttäytyminen
- osastohoito
- Vanhemmuuden sekä lapsen terveen kasvun kehityksen tukeminen
- Asiallisen tiedon jakaminen vanhemmille ja muille lasten kanssa toimiville aikuisille
- Perheen ja vanhempien vastuun korostaminen tärkeää
- Sosiaalista syrjäytymistä, kuten koulusta pois jättäytymistä estävät toimenpiteet
- Aikuisten alkoholinkäyttöön ja muihin päihteisiin liittyvillä asenteilla suuri vaikutus
- Päihdehuoltolaki velvoittaa kuntia järjestämään tarpeen mukaisesti hoitoa päihdeongelmista kärsiville ja heidän läheisilleen
- Jos vanhempien mahdollisuudet tukea lasta tai nuorta irrottautumaan päihteiden käytöstä ja käyttöön liittyvästä toverijoukosta huonot, kannattaa turvautua lapsensuojelun tukeen lapsen edun turvaamiseksi
- Sosiaaliviranomaisten velvollisuus on järjestää ensin avohuollon tukitoimia
- Jos ne eivät riitä, voidaan lapsi ottaa huostaan ja sijoittaa hoitoon hänen terveyttään tai kehitystään vaarantavan päihdeongelman vuoksi
- A-klinikat ja nuorisoasemat ovat päihteidenkäyttäjille ja heidän läheisilleen tarkoitettuja maksuttomia avohuollon palveluyksiköitä
- Moilanen, I. Räsänen, E. Tamminen, T. Almqvist, F. Kumpulainen, K. & Piha, J. (toim.) 2004. Lasten ja nuorisopsykiatria. Helsinki: Duodecim.
Susanna & Henrika
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)