Äkilliset stressireaktiot ja sopeutumishäiriöt

Reaktio äkilliseen stressiin

• Aiheuttaa äärimmäisen voimakasta fyysistä tai psyykkistä terveyttä tai olemassaoloa uhkaava äkillinen traumaattinen tapahtuma
• Ohi menevä, mutta oireiltaan vaikea asteinen
• Oireet ilmenevät muutaman tunnin tai päivän sisällä tapahtumasta

     Hoito

• Kriisihoito välittömästi, voi kestää 2-10 tapaamiskertaa
• Mahdollisesti pidempiaikainen psyykkinen tuki
• Akuutin stressin aiheuttama häiriö yleensä hoidettavissa

Sopeutumishäiriö

• Lapsen tai nuoren vaikea sopeutua tiettyyn tunnistettuun psykososiaaliseen stressitekijään
• Yksilön alttiudella ja haavoittuvuudella merkittävä osuus oireyhtymän synnyssä
• muutos, esim. koulun aloitus tai vaihtaminen, toiselle paikkakunnalle muutto sairastuminen
• Oireilu samankaltainen kuin muissa mielenterveyden häiriöissä

     Hoito

• Yksilöön, perheeseen ja ympäristöön vaikuttaminen (ohjaus, tuki)
• kognitiiviset terapiamuodot
• toipuminen kohtalaista

Traumaperäinen stressireaktio

• Traumaattinen tapahtuma, äärimmäisen voimakas , uhkaa henkilön tai omaisen terveyttä, koskemattomuutta tai henkeä
• Vaikea ja pitkäkestoinen vaikutus lapseen vielä vuoden kuluttua tapahtumasta, yli 50%:lla lapsista on voitu todeta oireita
• Oireet alkavat usein muutaman päivän sisällä tapahtumasta, yleensä 3kk:n kuluessa
• Oireilu esim. somaattisia oireita, vetäytymistä, unihäiriöitä, masennusta, ahdistusta

 

    Hoito

• Kriisihoito mahdollisimman pian
• Yksilöpsykoterapia
• Perheterapia
• Käyttäytymisterapia
• Leikkiterapia pienille lapsille
• Luovat terapiamuodot
• Lääkehoito vaikeissa tilanteissa
• Yleensä hoidettavissa, mutta eivät välttämättä parane täysin

Ennaltaehkäisy:

• Lapset ja nuoret poikkeuksellisen hyvä ennaltaehkäisevän toiminnan kohderyhmä
• Tuloksellisinta kun se ajoittuu yksilön ja perheen luonnollisiin muutosvaiheisiin
• Monikanavainen toiminta tuloksellisinta jos/kun yhdistellään erilaisia ehkäiseviä ja mielenterveyttä tukevia työmuotoja
• Toimenpiteet kohdistetaan samanaikaisesti yksilöön, vanhempiin ja lähiympäristöön

Psykoottisuus ja persoonallisuushäiriöt

 Psykoottisuus

- psykoosi = vaikea henkinen häiriö, äkillinen tai pitkäaikainen

                  * liittyy tavallisesti jäsentymättömään ajatusprosessiin ja/tai harha-ajatuksiin

                  * olennaista aikaisemmin normaalisti toimineen yksilön todellisuudentajun hämärtyminen

- lapsuusiän psykoosit jaetaan skitsofreenisiin ja muihin, lähinnä orgaanisiin psykoosin kaltaisiin tiloihin (esim. lääkkeistä aiheutuvat)

      

 Skitsofrenia

= vakava häiriö tunne-elämän ja ajattelukyvyn alueella

- yleisempää pojilla kuin tytöillä

- varhaisempi muoto (very early onset schizophrenia) alkaa ennen 13.ikävuotta

OIREET
- ajatusten assosiaatiohäiriöt, jumiutuminen, harhaluulot, kuuloharhat, ruumiintuntemuksiin tai näköaistimuksiin liittyvät harhat + mielialan häiriöt

                  * lapsuusiän skitsofrenian positiiviset oireet: harhaluulot, kuuloharhat ja vainoharhaisuus

                  * negatiiviset oireet: apatia, puhekyvyttömyys ja epäsosiaalisuus

(http://images1.wikia.nocookie.net/creepypasta/images/3/3c/Sz2.jpg)

TAUSTA

- perinnöllinen taipumus, epäily raskaudenaikaisten tulehdustautien osallisuudesta skitsofrenian puhkeamiseen, neuroradiologisesti todetut pienet rakenteelliset poikkeavuudet

- perhe voi joko estää tai vahvistaa psykoosin puhkeamista (perheen keskinäinen   kommunikaatio vaikuttaa lapsen ajatusmaailmaan ja mahdollisten ajatushäiriöiden syntyyn)

(http://www.scientificamerican.com/media/inline/F66FA81E-A676-CA5D-081A381809DAE658_1.jpg)

HOITO

- räätälöidään lapsen ja perhetilanteen mukaan --> tutkimusjakso erikoissairaanhoidon yksikössä

- psykoterapeuttinen hoito + lääkehoito

- perheterapeuttinen hoito

- perheelle osoitetut tukitoimenpiteet (tuki- ja hoitokeskustelut)

Nuoruusiän psykoottiset tilat

- sekavuustilat ja muut orgaaniset psykoosit (lääkkeet, huumeet)

- skitsofrenia

- maanis-depressiivinen psykoosi

- identiteettihajaannus (= nuori ei kykene kokoamaan minuuttaan eheäksi --> minuus ilmenee pirstalaisena)

- psykoottisuus laajempana käsitteensä (kehitykselliset murtumatilanteet, itsetuhoiset teot ja itsemurhayritykset)

HOITO

- elämäntilanteen arviointi --> tarpeenmukaisen hoidon suunnittelu

- perheelle ohjausta ja tukea

- jos nuori ja läheiset motivoituneita hoitoon, tilanne voidaan saada rauhoittumaan avohoidossa

- jos nuoren käyttäytyminen vaarantaa hänen elämänsä/hänellä ei ole sairauden tuntoa, nuoripsykiatrinen osasto on tarpeellinen

                                 (http://www.medindia.net/health-images/schizophrenia.jpg)

Personaallisuushäiriöt

- persoonallinen tyyli kaavamaisuutensa tai muun poikkeavuutensa takia aiheuttaa subjektiivista kärsimystä tai ongelmia ympäristössä

- yksilön persoonallisuudessa ja käyttäytymisessä on vakavia häiriöitä, jotka eivät suoranaisesti aiheudu aivosairaudesta, aivovammasta tai muusta aivohäiriöstä eivätkä muustakaan psykiatrisesta häiriöstä

- häiriöt ovat yleensä ilmeisiä lapsuudesta tai nuoruudesta asti ja jatkuvat läpi aikuisiän

- häiriöt vaikuttavat tavallisesti useisiin persoonallisuuden alueisiin

KEHITYSIÄN TAVALLISIMMAT PERSOONALLISUUSHÄIRIÖT

- rajatilahäiriö

- muita persoonallisuushäiriön muotoja: huomionhakuinen, narsistinen, epäsosiaalinen ja eristäytyvä persoonallisuus

(http://narcissismnpdbpd.ca/images/narcissus.jpg)

- rajatilahäiriössä ominaista laaja-alainen mielialan tasapainottomuus, epävakaisuus ihmissuhteissa ja häiriintynyt kuva itsestä ja muista ihmisistä

- rajatila -käsitteellä kuvattu psykoottista lasta tai nuorta silloin, kun häntä ei ole haluttu leimata psykoottiseksi

HOITO

- rajatilalasten ja -nuorten hoidossa käytetään psykologisia, pedagogisia, sosiaalisia ja farmakologisia keinoja:

 * yksilöpsykoterapia

 * käyttäytymisterapia

 * yksilöllinen tuki

 * perheterapia

 * ryhmäterapia

 * lääkehoito

 * päivähoidon ja koulun hoidollinen yhteistyö

 * avo- tai sairaalahoito

Käytöshäiriöt ja päihteidenkäyttö

1. Raskaudesta huolimatta nainen jatkaa alkoholin käyttöä                                                           -->lapselle jo sikiöaikana vaurioita 
   
   http://www.vau.fi/raskaus/Terveys/Elamantavat/Jos-odotat-et-ota/
2. Lapsi syntyy keskosena                                                                                                                  -->heikko emotionaalinen kiintymys vanhempiin osastolla olemisen takia                              -->kehityshäiriö kasvoissa (FASD-lapsi) sekä diabetes
   
   http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskonen
3. Lapsen isä laitoshoidossa päihteidenkäytön takia, lapsi saa muutenkin vähän huomiota vanhemmiltaan                                                                                                                                 -->itsetunto-ongelmat                                                                                                                     -->syrjäytyminen                                                                                                                             -->käytöshäiriöt
   
   http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194761678537/artikkeli/syrjaytymisen+riskitekija+ankara+kasvatus.html
4. Oppimishäiriön pohjalla keskittymishäiriö                                                                                   -->pienryhmään
   
   http://yle.fi/uutiset/pienluokkien_purkaminen_huolettaa_imatralla/6526198
5. Vanhempien vähäinen kontrolli, joutuu koulukiusaamisen uhriksi                                              -->agressiivinen käytös
   
   http://www.terve.fi/koululainen/lapsen-aggressio
6. Äidin vieroitusoireiden takia tulee pahoinpidellyksi                                                                    -->traumat
   
   http://www.koltta.com/2012/09/lasten-pahoinpitely.html
                                                                                                                                                Ajautuu yläasteella huonoon seuraan                                                                                           -->runsas alkoholin ja tupakan käyttö
   
7. Nuori ajautuu kokeilemaan huumeita                                                                                            -->huumeneulasta tulee virustartunta                                                                                            Diabetes ja huumeet                                                                                                                      -->tajunnantason lasku                                                                                                                  -->sairaalaan
   
   http://feelmesomehow.blogspot.fi/2012/07/everything-will-be-okay-in-end-if-its.html
8. Koulussa puututaan poissaoloihin ja aletaan epäillä alkoholin käyttöä                                    -->terveydenhoitajan luo juttelemaan, mutta valehtelee ja vähättelee päihteidenkäyttöään  -->lähete lääkärille
   
   http://yle.fi/uutiset/koululaiset_wilma_on_rikosrekisteri/5250971
9. Lääkäri tutkii ja keskustelee                                                                                                          -->kodin ongelmat ilmi                                                                                                                    -->lastensuojeluilmoitus                                                                                                                  -->nuori pääsee avohuoltoon ja vertaisryhmään
   
   http://yle.fi/uutiset/kesalla_kutistuneet_laakarijonot_venyivat_syksylla/6847065
10. Lääkäri jatkaa tutkintaa ja tekee perusteellisen kliinisen-tutkimuksen                                      -->tarve jatkotutkimuksiin ja haastatteluun
    
    http://www.voice.fi/terveysjahyvinvointi/is-suomalainen-ihmehoito-nujertaa-syovan-vallankumouksellinen-keksinto/23/42146
11. Nuori joutuu tilanteen vakavuuden takia laitoshoitoon, jossa saa myös lääkehoitoa              -->laitoshoidon jälkeen on edelleen avohoidossa
    
    http://yle.fi/uutiset/paihdepalvelun_avohoito_sai_lisaa_vakea/5681185

Käytöshäiriöiden oireet

• varastelu
• agressiivinen käyttäytyminen
• haluttomuus mennä kouluun
• toisten omaisuuden tuhoaminen
• tulen sytyttäminen
• päihteidenkäyttö

Rakenteelliset ja muut fyysiset tekijät

• geneettiset tekijät
• kromosomipoikkeavuudet
• sikiöaikainen sairaus tai vaurio
• synnytysvamma tai keskosuus
• myöhemmät aivovauriot
• temperamentin vaikutus

Ympäristötekijät

• perhe
• perheen ulkopuoliset tekijät

Hoito

• tulisi kohdistaa sosiaalisten normien ja tapojen edistämiseen
• perustuu lapsen, perheen ja laajemman elinympäristön huolelliseen selvittelyyn
• terapia: yksilö ja/tai perhe
• kuntoutus
• oikean koulutusmuodon teko
• vanhempien ja koulun neuvonta
• perheympäristön muutos
• selkeät rutiinit ja rajat
• johdonmukainen käyttäytyminen
• osastohoito

Päihteidenkäytön ehkäisy

• Vanhemmuuden sekä lapsen terveen kasvun kehityksen tukeminen
• Asiallisen tiedon jakaminen vanhemmille ja muille lasten kanssa toimiville aikuisille
• Perheen ja vanhempien vastuun korostaminen tärkeää
• Sosiaalista syrjäytymistä, kuten koulusta pois jättäytymistä estävät toimenpiteet
• Aikuisten alkoholinkäyttöön ja muihin päihteisiin liittyvillä asenteilla suuri vaikutus

Päihdeongelmien hoito

• Päihdehuoltolaki velvoittaa kuntia järjestämään tarpeen mukaisesti hoitoa päihdeongelmista kärsiville ja heidän läheisilleen
• Jos vanhempien mahdollisuudet tukea lasta tai nuorta irrottautumaan päihteiden käytöstä ja käyttöön liittyvästä toverijoukosta huonot, kannattaa turvautua lapsensuojelun tukeen lapsen edun turvaamiseksi
• Sosiaaliviranomaisten velvollisuus on järjestää ensin avohuollon tukitoimia
• Jos ne eivät riitä, voidaan  lapsi ottaa huostaan ja sijoittaa hoitoon hänen terveyttään tai kehitystään vaarantavan päihdeongelman vuoksi
• A-klinikat ja nuorisoasemat ovat päihteidenkäyttäjille ja heidän läheisilleen tarkoitettuja maksuttomia avohuollon palveluyksiköitä

Lähde:

• Moilanen, I. Räsänen, E. Tamminen, T. Almqvist, F. Kumpulainen, K. & Piha, J. (toim.) 2004. Lasten ja nuorisopsykiatria. Helsinki: Duodecim.

Susanna & Henrika

Nuorisorikollisuus: Määrä, syyt ja mitä sinne nyt kirjoteltiin.

Määrä:

Koulutus ja koulumenestys:

• Oppimis- ja päihdeongelmat n. 60%
• Henkirikoksiin syyllistyneillä ammatillinen tutkinto n. 6%:lla
• Täysin ilman koulutusta 16%
• Päihdeongelmien takia keskeyttäneitä 45%

Työelämä:

• 1980-luvulla joka kolmas syyllisistä ansiotyössä
• 200-2003 oli vain 4%
• Työelämässä vähän kohderyhmän ihmisiä, koska eivät pysty sijoittumaan töihin (opiskelijat, ikiopiskelija 54%)

Aiemmat psyykkiset ongelmat, älykkyys ja mielentilatutkimuksen diagnoosi:

• Puolet henkirikoksiin syyllistyneistä ollut jossain vaiheessa yhteydessä mielenterveyspalveluihin
• Joka neljäs ollut jossain vaiheessa yhteydessä mielenterveyspalveluihin
• 10% Heikkolahjaiset
• 68%:lla persoonallisuushäiriö
• 45%:lla alkoholiriippuvuus
• 6%:lla skitsofrenia
• 2%:lla psykoosi

Päihteiden käyttö:

• 87-89 mielentilatutkimukseen määrätyistä henkirikoksentekijöistä alkoholistiksi diagnisoitujen määrä on 54%
• Alkoholinväärinkäyttödiagnoosin suhteellisista osuuksista pojilla jonkin verran korkeampi p(30%) t(42%)
• Henkirikoksentekijöistä 14-20 vuotiaista huumeiden käyttö 27% tytöistä ja 29% pojista.
• Yleisin huume oli koko ajan kannabis
• Kaiken kaikkiaan henkirikoksiin syyllistyneistä nuorista alkoholia ja huumausaineita käyttävien määrä korke!

Aiempi rikollisuus:

• Aineistoon osallistujista 54%:lla oli rikosrekisteri ennen henkirikoksen tekemistä ja 15% oli ollut aiemmin vankilassa
• 2000-luvulla henkirikoksiin syyllistyneistä vain 37% omasi jo rikosrekisterin

- Nuorten välinen uhkailu ja uhkailujen kokeminen ovat lisääntyneet

Omaisuusrikollisuus:

• Varastaminen on vähentynyt ainakin 15-17 vuotiaiden ikäryhmässä
• Nuorten tekemien vahingontekojen määrä on vähentynyt
• Tilastoitu ryöstörikollisuus on vähentynyt
• Yleisesti ottaen nykynuoret ovat lainkuuliaisempia kuin ennen

Vahingontekorikokset:

• Ikäryhmästä riippumatta miesten tilastoituja vahingontekorikoksia on noin 10 kertaa enemmän kuin naisilla
• Viimeiset 10 vuotta tilastoidut vahingontekorikokset ovat pysyneet verrattaen vakaalla tasolla

- Tilastoista ei voida suoraan päätellä, onko rikoksia tehneiden ja tilastoihin päätyneiden nuorten määrä kehittynyt samalla tavalla, koska sama henkilö on voinut tehdä useita tekoja.

Henkirikokset:

• Ryhmässä tehtyjen rikosten määrä nuorten henkirikollisuudessa tytöillä 61%, pojilla 32%
• Nuoret tekevät henkirikoksia keskimääräsesti useammin julkisissa tiloissa (kadut, puistot, ym.) n. 27%
• Yleisin ase nuorilla on teräase n.50%
• Suunnitelmallisten rikosten osuus siitä korkeampi mitä nuoremmasta tekijästä oli kyse, johtuu osin suunnitelluista omaisuusrikoksista
• Nuorten henkirikokset kohdistuvat suurimmalta osin tuttaviin ja tuntemattomiin
• Nuorista henkirikoksen tehneistä 81% oli päihtyneitä tekohetkellä (alkoholi ja sekakäyttö tai [ensaaselväämitätässälukee])
• Henkirikoksiin syyllistyneistä poikia oli 92% ja tyttöjä 8%
• Henkirikosten tekijöistä 86% suomalaisia, romaaneja 10% (verikosto)
• Perhetausta: n. 27% tekohetkellä asui biologisten vanhempien kanssa

Perhetausta & Perheväkivalta:

• Perhetaustan sekä väkivallan on mielialatutkimuksien sekä tilastojen mukaan todettu vaikuttavan vahvasti yksilön ajautumiseen rikollisuuden tielle
• Millainen perhe? (uusperhe,yh-vanhempi,parisuhde ym.)¨
• Huostaanottoja, sijoituksia?
• Väkivaltaa perheessä? (Isä-, äitipuoli väkivaltainen, isä, äiti tai muu perheen jäsen väkivaltainen)

Syyt:

4 klassista sosiologian rikollisuusselitystä:

• Paineteoria
• Turhautuminen = Ihmisten sosialistaminen tavoittelemaan vaurautta, mutta sosiaalinen rakenne ei mahdollista tätä kaikille
• ---> Kaikki eivät pääse tavoitteeseen ja turhautuvat
• Kontrolliteoria
• Leimaamisteoria
• Oppimisteoria
• Ei tekoja ilman taitoja
• Opitaan rikolliseksi, jos altistutaan rikollisuutta puoltaville vaikutteille tarpeeksi pitkään

Kasvuympäristön varhaiset riskitekijät rikollisen käyttäytymisen kehityksessä:

• Suorat ja epäsuorat riskitekijät
• Perheen taloudelliset ongelmat
• Vanhempien mielenterveysongelmat
• Vanhempien kumppanien vaihtuminen
• Yksinhuoltajuus
• Kovat, väkivaltaiset kasvukäytännöt
• Lapsen hyljeksintä
• Raskausajan ja syntymän jälkeiset riskitekijät
• Raskauden aikaisen päihteiden käyttö on riskitekijä lapsen kehittymiselle
• Äidin alkoholin käyttö raskauden aikana ja lapsen epäsuotuisat olot voi johtaa syrjäytymiseen ja epäsosiaaliseen kehitykseen
• Huumeiden k'yttä vaikuttaa sikiöön, minkä lisäksi äidin puutteellinen ravitsemus ja infektiot, voivat aiheuttaa riskejä sikiöön
• Äidin raskausajan tupakointi vaikuttaa lapsen kasvuun ja myöhempiin aivotoimintojen häiriöihin.
• Synnytys komplikaatiot
• Synnytyksessä tapahtuvat häiriöt/vauriot, hapenpuute
• --> Yhdessä epäsuotuisan kasvuympäristön kanssa
• Vauvan ravistelu aiheuttaa neurologisia oireita

Vanhempien ongelmat:

• Äidin nuori ikä vaikuttaa lapsen käyttäytymiseen
• Äidinkoulutustaso --> Vaikuttaa enemmän poikiin
• Englantilaisen tutkimuksen mukaan yksinhuoltaja ja avioeroperheiden lapsista äidin kanssa asuva --> Vähemmän oireilua
• Isän, jos antisosiaalinen --> Enemmän

Perinnöllisyys:

• Antisosiaalisuus
• Esim. Tottelemattomuus, häiriköinti, kiusaaminen --> Päiväkoti-ikäiset
• Varastelu, ilkivalta, pahoinpitely --> Teini-ikä
• Päihteiden väärinkäyttö, perheväkivalta, muita rikoksia --> Aikuiset
• Perinnöllisyyden lisäksi kasvuympäristö vaikuttaa antisosiaalisuuteen

Rikokset nuorten juttuina:

• Nuoruuteen kuuluvat erilaiset seikkailut ja kokeilut
• Ryhmään kuulumisen ehto (erityisesti pojilla)
• Keino ratkaista ongelmalliset tilanteet
• Tavoitteellista ja mielihyvää aiheuttavaa

Perheeseen liittyvät riskitekijät:

• Teinivanhemmuus, vaihtuvat perhesuhteet, parisuhdeväkivalta, vanhempien omat mielenterveysongelmat ja antisosiaalisuus, kovat ja epäjohdonmukaiset kasvatuskäytännöt

Geenien ja ympäristön vuorovaikutus eli GE (Genes and Environment)

• Ympäristötekijät eivät vaikuta kaikkiin yksilöihin samalla tavoin johtuen geneettisistä eroista
• Biologiset selitykset sosiaalisuus ongelmalle
• Antisosiaalinen taipumus geeneistä johtuen (Välinpitämättömyys, tuntemattomuus, väkivaltaisuus)
• --> Tietynlaiset impulsit ympäristöstä ruokkivat tätä
• Osa antisosiaalisuuden geeneistä vaikuttaa alkoholismin ja masennuksen syntyyn

Sekalaista:

• Vanhempien panostus lapsiin laadullisesti ja ajallisesti (Esim. vanhempien tuki!!! <--> poissaolot, koulun keskeytys)
• Myös opettajien tuki
• Huonot suhdeverkostot
• Rakeenteelliset tekijät, sosiaalinen pääoma sekä itsekontrolli
• Opettajien ja vanhempien kontrollin puute
• Heikko koulumenestys
• Taloudellinen tilanne ja perherakenne
• Kapinointi
• Kypsymättömyys ja moraalisen kehittymisen kehittymättömyys

• 

Kontrolli:

• Huostaanotto ja sitä useimmiten seuraava laitossijoitus
• Nuorisorikostyöryhmä
• Nuorisorangaistu
• Motivoivat keskustelusarja
• Rikoskeskustelut
• Sosiaalisiin taitoihin liittyvä ohjelma
• Suuttumuksen hallintaosio
• Liikenneosio
• Päideosio
• Yhteiskunnan perustoimintoja koskeva ohjelma
• Nuorten tekemien rikosten rangaistusksien ankaruusjärjestys:
1. Poliisin huomautus
2. Seuraamusluonteinen syyttämättä jättäminen (Syyllisyys rikokseen vahvistetaan)
3. Rikesakko
4. Rangaistusmääräsakko (Päiväsakko)
5. Seuraamusluonteinen tuomitsematta jättäminen
6. Tuomioistuinsakko
7. Ehdollinen vankeus
8. Nuorisorangaistus (Intensiivinen avoseuranta: 2krt/vko)
9. Yhdyskuntapalvelu
10. Vankilarangaistus
• Rangaistusvastuun ikäraja 15 vuotta

• Lasten pahatapaisuuden käsittelyyn laadittu huolto- ja oikeusmalli
• 1990-luvun yhteiskuntapoliittiset muutokset
• --> Lapsiperheiden muuttunut asema ja kasvatusolosuhteet
• Tilanne torjunta kontrolli
• Kameravalvonta
• Sosiaalinen kontrolli
• Kaverit
• Opettajat
• Poliisi
• Koulu
• Vanhemmat
• Lisääntynyt valvontan
• Ilmoittamiset herkemmin häiriökäyttäytymisestä
• Poliisien tehostunut valvonta julkisilla paikoilla
• Puututaan varhain syihin, jotka johtavat rikollisuuteen (esim oppimishäiriö, epäsosiaalinen käyttäytyminen, 
• Puututaan monen tahon osalta
• Tehokkaampaa kuin yhden tahon osalta puuttuminen
• Koko koulun osalta tehdyt toimenpiteet tehokkaampia
• Helpompaa muuttaa monia ihmisiä vähän kuin muutamia ihmisiä paljon
• Erityisluokat, poissaolojen seuranta, vuorovaikutusten parantaminen
• Uusien käytösmallien harjoittelu ja soveltaminen käytännön tilanteisiin
• Pyritään ohjaamaan käyttäytymistä positiivisen palautteen ja kannustimien avulla mieluummin kuin negatiivisten.

• Ympäristön muuttaminen siten, että rajoittaa rikoksia ja niitä ruokkivia tilanteita
• Kaikkien osapuolien mobilisointi
• sosiaaliviranomaiset vastaavat toimenpiteistä, joita voidaan soveltaa rikosvastuun ikärajaa nuorempiin henkilöihin
• Laitosseuranta (suljetut laitokset)
• VOKT-ohjelma
• Sivarit kontrolloivat kiusaamista kouluissa
• Valvonnan tehostaminen pihalla

- Kontrollitekijöitä:

1. Poliittinen taho ja hallinnollinen ymmärrys
2. Asiantuntijoiden vahva rooli
3. Suomalainen media
4. Yhteistyö tuomioistuinlaitosten kanssa

- Nuorten rangaistukset:

1. Nuorten rikosoikeudellisista toimenpiteistä luovutaan aikuisryhmää useammin
2. Useammin livempiä rangaistuksia
3. Päiväsakkojen määrä pienempi ja vankeusrangaistukset lyhyempiä

- Nuorisorikolliset ovat pieni määrä väestön nuorisosta

- Ongelmanuoret; Rikoksiin toistuvasti syyllistyviä nuoria

• Rikoksesta kiinnijäänyt nuori tekee keskimäärin 2,5 rikosta per vuosi

- Rangaistuksten määräämisessä ns. suhteellisuusperiaate

- Suurin osa nuorten seuraamuksista määritellään muualla kuin tuomioistuimessa

Lähde: Nuorisorikollisuus: Määrä, Syyt ja Kontrolli

Muita aiheeseen erittäin vähän liittyviä linkkejä:

KLAK!

LINK!

KLICK!

Johann Friedrich Herbart

                    

                                      -1800- LUKU SYSTEMAATTISTA KASVATUSOPPIA

• J.F.Herbart syntyi v.1776 saksalaiseen virkamiesperheeseen
• äidin jätettyä perheen, Herbart lähti luomaan isänsä toiveiden mukaisesti byrokraatin uraa ja lukemaan lakia
• lakiopintojen ohella hän aloitti filosofian oppinot, myöhemmin jätti lakiopinnot ja ryhtyi kotiopettajaksi
• kotiopettajana toimiessaan teki systemaattisia muistiinpanoja havainnoistaan
• jatkoi myöhemmin opintojaan, hänet nimettiin ennen kolmattakymmentä ikävuottaan filosofian professoriksi
• luennoi säännöllisesti kasvatusopista ja järjesti pedagogisia seminaareja opettajan uraa miettiville ylioppilaille

• Herbartin pyrkimyksenä luoda looginen ja kasvatustieteellinen oppirakennelma, jossa kaksi periaatetta: etiikka ja psykologia
• Herbartin kasvatusnäkemyksistä voidaan muodostaa kolme kokonaisuutta: oppi mielteiden omaksumisesta, oppi harrastuksista ja siveellisestä luonteesta ja oppi kasvatuksen keinoista (selvyys, assosiaatio, systeemi ja metodi)
• Oppi kasvatuksen keinoista muodosti muodollisten asteiden järjestelmän, joka kokosi selkeät ohjeet ja rakenteen oppituntien ja oppikurssien järjestämiseksi.
• Herbartin elinaikana hänen teoriansa eivät saaneet suurta arvostusta, mutta 1800- luvun loppua kohden teoria alkoi kiinnostaa ja se sai suuren jalansijan kasvatusaloilla

Lähteet: Rinne, Risto, Kivirauma, Joel, Lehtinen, Erno. 2009. Johdatus kasvatustieteisiin. WSOYpro OY. Helsinki.

Johan Amos Comenius (1592 - 1670)

Oppimistehtävä 20.9.2013

 

- Toimi rehtorina Böömissä ja Puolassa sekä hänet kutsuttiin Englantiin, Ruotsiin ja Unkariin toimimaan koulujärjestelmänuudistajana ja -asiantuntijana.

 - Comenius kirjoitti elinaikanaan lukuisia oppikirjoja, opetussuunnitelmia, uskonnollis-filosofisia kirjoituksia.

 - Suunnitteli neliportaisen koulutusjärjestelmän.

•   Kotikoulu
•  ---> Äidinkielenkouluun valmistavaa opetusta

•  Äidinkielenkoulu
• -->  Kuusi vuotiaina kaikki äidinkielen kouluun --> tärkein tehtävä oli yhteiskunnallinen  integraatio.

•  Latinakoulu
• --> 12 - 13 vuotiaina, mutta koulu oli vain hengellisen työn tekijöille.

• Yliopisto
• --> Vain kaikkein lahjakkaimmille ja siveellisimmille. Opiskeltiin pansofiaa.

 

- Pidetään modermin yhtenäiskoulun ensimmäisenä edustajana

           --> Samankaltaisia ajatuksia oli esitetty jo aiemmin, mutta Comenius järjesteli ja kirjoitti ne paperille systemaattiseksi rakennelmaksi.

- Comenius näki, että:

•  Yhteiskunnallisia säätyeroja pitäisi kaventaa.
•  Kasvattaminen on yleisinhimillinen tehtävä ja kaikilla on siihen universaali oikeus.

- Comeniuksen ajatukset ovat Suomelle tärkeitä siksi, että Johannes Gezelius vanhempi vaati Comeniuksen innoittama, että jokaisessa seurakunnassa pitää olla koulu sekä Gezelius käänsi Comeniuksen oppikirjan ruotsiksi, jota käytettiin myös Suomessa äidinkielen, että vieraiden kielien opiskeluun 1700-luvun lopulle asti.


Lähteet: Rinne, Risto, Kivirauma, Joel, Lehtinen, Erno. 2009. Johdatus kasvatustieteisiin. WSOYpro OY. Helsinki.

Matti Koskenniemi (1900-luvun loppu)

Oppimistehtävä 18.9.2013

- valmistui 1930 filosofian kandidaatiksi

- valittiin 1944 käytännölisen kasvatusopin professoriksi ja      1955 kasvatustieteen professoriksi

- tunnusomaista Koskenniemen tutkimukselle:

• kokemusperäinen behavioristinen menetelmä
• tiukka pyrkimys ajan valtavirran vaatimaan tieteellisyyteen

- keräsi kokemusperäsistä aineistoa erilaisista luokista eri puolilta maata

    ->pyrki saamaan luotettavan kuvan koululuokan sosiaalisen elämän yleisistä piirteistä pohjakouluiässä

- kansakoulun opetusoppi on opetusopillisen tutkimuksen käänteentekijä

- oli uudistamassa kansakoululaitoksen opetussuunnitelmaa

- jatkoi kasvatuksen ja opetuksen sosiaalisen luonteen pohtimista kirjassaan sosiaalinen kasvatus koulussa

- käynnisti tutkimustoimintaa, jonka perusperiaatteina olivat kokemusperäinen tutkimus ja mikrososiaalinen suuntaus

Susanna & Henrika

 

 

Lähteet: Rinne, Risto, Kivirauma, Joel, Lehtinen, Erno. 2009. Johdatus kasvatustieteisiin. WSOYpro OY. Helsinki.